Hirviä on jahdattu viime viikkoina helikopterista Suomussalmella, Kuhmossa ja Ristijärvellä. Eläimiä on ammuttukin, mutta ei tappotarkoituksella. Jo 36 aikuista hirveä on saanut nahkaansa nukutusnuolen ja uinahdettuaan kaulaansa radiopannan.
Kainuusta aloitettu, lajissaan Suomen laajin tutkimus jatkuu Paltamossa vielä vuodenvaihteen jälkeen. Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen pannoittajat menevät, kun sinne saadaan hirvien löytymistä auttava lumipeite.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdessä Eviran, Metsäntutkimuslaitoksen ja riistanhoitopiirien kanssa toteuttaman tutkimuksen aikana pannoitetaan 120 hirveä. Radiopanta toimii pari vuotta ja lähettää tarkkaa paikannustietoa suoraan tutkijoiden tietokoneille.
RKTL:n hirvitutkija Jyrki Pusenius kertoo, että pantoja on laitettu hirville nyt sellaisilla Kainuun saloilla, joissa myös pedot viihtyvät. Hirville turvallisempi Paltamo on mukana vertailun vuoksi.
"Tavoitteena on selvittää, kuinka laajalle alueelle hirvet levittäytyvät siirtyessään pois talvehtimisalueiltaan ja toisaalta metsästyksen ajaksi. Yleensä hirvilaumat eivät liiku kuin joitakin kymmeniä kilometrejä."
Panta näkyy hyvin
Hirvien liikkumisesta saatu tietä auttaa kohdistamaan metsästystä niin, että eläinten taimikoille aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää.
"Kun opimme ymmärtämään hirvien liikkumista, voimme hyödyntää tietoja myös hirvien liikenteelle aiheuttamia vaaroja torjuttaessa", Pusenius uskoo.
Kaksivuotisen tutkimuksen kustannuksia ei vielä tiedetä tarkkaan, mutta aivan halvasta selvityksestä ei ole kyse. Radiopanta maksaa runsaat tuhat euroa ja helikopterin lentotunti suunnilleen saman verran.
Leveä, keltainen ja isoin numeroin varustettu panta näkyy selvästi ja pantahirviä sattuu varmasti ensi syksynä myös metsästäjien tähtäimeen. Tuollaista tilannetta varten luvataan antaa ohjeet aikanaan.
"Voisimme pyytää välttämään tällaisten hirvien ampumista, mutta tutkimuksen kannalta voi olla parasta, että metsästäjät suhtautuvat pantahirviin kuten pannattomiin. Haluamme tietysti tiedon, jos pantahirvi ammutaan", Pusenius tähdentää.
Nukutusoppia Ruotsista
Kainuussa tutkimusta voidaan hyödyntää myös hirven, suden ja metsäpeuran välistä vuorovaikutusta selvitettäessä.
Luultavasti tutkimus vahvistaa sen, että hirvitihentymien nuoriin metsiin houkuttelemat pedot poikkeavat usein myös vanhemmissa metsissä peurajahdissa.
RKTL:n tutkimusmestari Petri Timonen on ollut ampumassa nukutusnuolia hirviin ja pannoittamassa niitä. Oppia haettiin Ruotsista, jossa eläimiä on nukutettu ilmasta ampuen jo kauan.
"Kun sääolot ovat suotuisat ja puikoissa taitava pilotti, homma kyllä onnistuu", Timonen kertoo.
Nukutusnuolen annos keikauttaa hirven nokosille noin kymmenen minuutin vaikutusajan jälkeen. Helikopterilla eläimen seuraaminen on helppoa ja sen luokse päästään nopeasti.
Tutkimuksessa kerätään tietoa myös hirvien terveydentilasta ja loisista.
Hirvikärpänen on kotiutunut Kainuuseenkin, mutta kovin pahasti sitkeä siivekäs ei vielä näyttäisi hirvikarjaa vaivaavan.