Sisäministeriö lähetti keskiviikkona lausuntokierrokselle lakiluonnoksen Kainuun hallintokokeilusta. Luonnos tarjoaa Kainuun maakunnalle valtaa päättää pitkälle itse asioistaan ja jakaa niin valtion kuin EU:n kautta tulevia rahavirtoja. Kainuun kokeilu olisi samalla pilotti maakuntahallinnolle.
Sisäministeriö toivoo lopulliset näkemykset hallintokokeiluun jo kolmen viikon kuluessa. Se on antanut Kainuun liitolle, alueen kunnille ja muille tahoille aikaa elokuun loppuun asti sanoa mielipiteensä selvitysmies Juhani Perttusen johdolla laaditusta maakunnallisesta hallintomallista.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) vetoaa Kainuun kuntiin, että ne vastaisivat valtiovallan kädenojennukseen myönteisesti ja tarttuvat "ainutlaatuiseen mahdollisuuteen" turvata Kainuun tulevaisuus ja hyvinvointipalvelut.
Vaikka valtion ensi vuoden budjetissa ei ole eurollakaan varauduttu Kainuun mallin toteuttamiseen, Korhonen lupaa uudistusten täytäntöönpanoa vauhdilla heti, jos ja kun on annettu hankkeelle vihreä valo.
"Tavoitteemme on, että lakiesitys voitaisiin antaa eduskunnalle jo lokakuussa", Korhonen kertoo. Hänen mukaansa ainakin ministeriön puolelta on kaikki valmiudet olemassa siihen, että vielä nykyinen eduskunta saisi lakiluonnoksen käsiteltyä, vaikka hallintokokeilu on määrä aloittaa vasta vuonna 2004.
"Miten, millä vauhdilla, aikataululla ja rakenteella päästään liikkeelle, riippuu nyt lausunnoista", Korhonen toteaa. Kuntaministerin oma toive on, että työ etenisi mahdollisimman ripeästi.
"Ei siinä edes ole aikaa tuhlattavaksi. Noin isossa hankkeessa on hyvä saada mahdollisimman paljon valmiiksi ennen vuoden 2004 vaaleja. Sitä paremmassa asemassa silloin ollaan ja nimenomaan palvelujen järjestämisen osalta. Siksi pitäisi tarttua työhön välittömästi", Korhonen korostaa.
Ainutlaatuinen
mahdollisuus"
Kuntaministeri alleviivaa, että Kainuun hallintokokeilussa on kyse demokratian uudesta ulottavuudesta. "Vaaleilla valittava maakuntavaltuustosta vastaisi koko Kainuun kehittämisestä. Näin kymmenen kunnan ja 88 000 asukkaan maakuntaan tulisi nyt viimeinkin elin, joka huomioisi koko maakunnan kehittämisen", Korhonen toteaa.
Hän muistuttaa, että demokraattisesti valittu maakuntavaltuusto on aivan uudenlainen päätöksentekoelin meidän hallintojärjestelmässämme.
Kuntaministerin mukaan maakuntahallinkokeilu on Kainuulle todella ainutlaatuinen mahdollisuus. "Toivon syvästi, että kainuulaiset nyt ymmärtävät sen, että kyse on koko Kainuun kehittämisestä ja alueen vahvistamisesta tulevaisuuteen."
"Tässä on Kainuun tulevaisuuden rakentamien kannalta todella isosta asiasta kyse", Korhonen lisää.
Samalla kuntaministerin mukaan on kyse myös kuntien selviytymiskampanjasta. Korhonen muistuttaa, että Kainuun kuntien valtionosuudet ovat jo tällä hetkellä noin kaksi kertaa suuremmat kuin keskimäärin muualla maassa. "Se puoli varmaan jossakin vaiheessa on loppuun käyty tie. Silloin ei ole jäljellä muuta kuin luoda uusia malleja , millä palvelut voidaan kuntalaisille järjestää".
Väestö- ja ikärakenne-ennusteet huomioiden uhkakuvat Kainuussa ovat Korhonen mukaan "todella mittavia", jos ei uskalleta toteuttaa uutta ja luovaa tapaa hoitaa asioita. Tämän mahdollisuuden hänen mukaansa Kainuun hallintomalli tarjoaa.
Mitään järkeä kuntaministeri Korhosen mukaan ei ole siinä, että Kainuun kunnat kilpailevat keskenään esimerkiksi palkanmaksulla. "Tämäkään tie ei vie pitkälle. Tässäkin jotain uutta pitää löytää. Nyt olisi mahdollisuus saada sitä jotain muuta", Korhonen toteaa.
Vaarana
pikkupolitikointi
Kuntaministeri Korhosen mukaan on olemassa vaara, että hallintokokeilu kaadetaan pikkupolitikointiin. Näin ei pitäisi tehdä.
"Se vaara on, että hanketta vastaan lähdetään argumentoimaan toisarvoisilla asioilla ja kaatamaan sitä väitteellä, että maakuntahallinnolla ei ole mitään tulevaisuutta. En ymmärrä, mikä siinä voi tökkiä, kun maakuntavaltuuston päätösvalta olisi kuntien päätösvaltaa laajempi."
Korhosen mukaan on myös selvästi näkyvissä, että yhä pienenevistä resursseista ja toisaalta palveluvaatimuksista johtuen kuntien oma käytännön liikkumavara on jo nyt melkein nolla. "Yhä useamman ollaan siinä tilanteessa. että kunnat ovat jo antaneet valtavan määrän valtaa pois, oikeastaan vain huomaamatta sitä, muun muassa kuntayhtymille sekä sairaanhoidossa, jätehuollossa ja elinkeinon alalla. Tavallaan siellä on tilanne, että demokratia ei kohta toimi ollenkaan. Kainuun hallintomallissa taas nimenomaan yritetään tarjota malli, jossa demokratia tulee mukaan. Se oli kansalaisten hallinto ei kuntien itsehallintoa. Tämä pitää koko ajan muistaa", Korhonen sanoo.
Kahdeksan
vuoden kokeilu
Kainuun hallintokokeilu lähtee siitä, että ylintä päätösvaltaa maakunnallisissa kehittämistehtävissä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, toisen asteen koulutuksessa ja elinkeinopolitiikassa käyttäisi kainuulaisten suorilla vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Lisäksi vaaleilla valittaisiin maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Kainuun liiton johtajana toimiva maakuntajohtajana.
Sisäministeriön lakiluonnoksen mukaan ehdotetut uudistukset toteutettaisiin kahdeksanvuotina kokeiluna vuosina 2005 - 2012. Ensimmäisen kerran maakuntavaltuusto valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä lokakuussa 2004.
Koko esitysluonnos perustuu selvitysmies Juhani Perttusen kesäkuussa tekemään ehdotukseen "Sininen Kainuu - ajatuksesta toiminnaksi." Selvitysmiehen asettaminen perustui pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aloitteeseen.