Vaaleilla valittava maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja ja valtiolta Kainuuseen tulevien rahavirtojen yhdistäminen löytyvät alustavalta listalta ns. Kainuun malliksi. Listalle on kirjattu myös maakunnan hyvinvointipalvelujen ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen kuntayhtymänä, alueellinen pääomasijoitusrahasto sekä joukko muita toimenpide-ehdotuksia.
Kainuun hallintokokeilun pituudeksi työryhmä esittää kahdeksaa vuotta. Sisäasianministeriön asettama selvitysmies Juhani Perttunen esitteli selvitystyöryhmän alustavia esityksiä kainuulaisille päättäjille maanantaina Kuhmossa.
Pääministeri Paavo Lipposen esille nostaman Kainuun hallintokokeilun lopulliset toimenpide-ehdotukset työryhmä jättää kuntaministeri Martti Korhoselle kesäkuun loppuun mennessä. Hallintokokeilun kestoksi kaavaillaan kahdeksaa vuotta ja myös ns. porkkanarahaa on kunnille luvassa.
"Minulla ei ole valtuuksia luvata mitään rahasummia, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että valtion täytyy antaa jonkinlainen käynnistyspanos kokeilun käynnistämiseen", totesi selvitysmies Juhani Perttunen.
Päätösvalta Kainuuseen
Selvitystyöryhmän esityksessä suurimman vastuun maakunnan kehittämisestä kantaisi vaaleilla valittava 41-paikkainen maakuntavaltuusto, jossa jokaisesta kunnasta olisi vähintään yksi valtuutettu. Ensimmäinen kerran maakuntavaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 2004.
Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto saisi maakuntaan tulevien rahavarojen yhdistämisen jälkeen käyttöönsä noin 170 miljoonan euron valtion rahoituksen. Mikäli hallintokokeilu toteutuisi, niin maakuntavaltuuston kautta kiertäisi osa työvoima- ja elinkeinokeskuksen, ympäristökeskuksen, tiepiirin, lääninhallituksen, maakuntaliiton ja metsäkeskuksen rahoituksesta.
Selvitystyöryhmä esittää suuria muutoksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri järjestäisi kokonaisuudessaan alueen perusterveydenhuollon sekä merkittäviä osia ympäristöterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Sosiaalipalveluista kuntien vastuulle jäisivät lähinnä päivähoito, kotipalvelu ja sosiaalityö.
Koulutuksen kuntayhtymälle esitetään vastuuta lukioista, ammatillisesta keskiasteen koulutuksesta ja mahdollisesti myös ammattikorkeakoulusta. Ainoastaan peruskoulu jäisi peruskuntien järjestettäväksi.
Elinkeinoelämän kehittämiseksi esitetään muun muassa alueellisen pääomasijoitusrahaston perustamista. Myös Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetuksen pysyvyyteen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Lue lisää tiistain KALEVASTA.