Kainuussa siirryttiin maanantaina aivan uudenlaiseen hallinnolliseen järjestelmään. Manner-Suomen ensimmäinen yleisillä vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloitti toimintansa juhlatunnelmissa. Tosin juhlallisuudet jäivät vähiin. Päivän puheenvuoroissa korostettiin, että uuden hallintomallin toteuttaminen on suuri asia Kainuun maakunnalle.
Yksinkertaistettuna hallintokokeilun tavoitteina ovat Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen, väestön menettämisen pysäyttäminen ja työpaikkojen lisääminen. Perusajatuksena on siis, että Kainuu voisi pysyä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Hankkeessa keskeisenä keinona on siirtää suuri osa kuntien päätösvallasta kuntien yhteiselle elimelle maakunnalle. Maakunta käyttää 60 prosenttia kuntien laskennallisista veroista ja veroluonteisista tuloista sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen sekä opetuspalvelujen tuottamiseen.
Merkittävää on myös, että maakunta saa myös valtion rahaa jaettavaksi. Maakunta päättää vastedes Kainuuseen suunnatun 40 miljoonan euron kehittämispotin jakamisesta. Ensimmäistä kertaa Suomen hallinnon historiassa keskushallinto antaa toimivaltaansa kansalaisten valitsemalle maakunnalliselle elimelle.
Vaikkei rahojen jaossa välttämättä olekaan kovin paljon liikkumavaraa, maakunnan ei kuitenkaan tarvitse noudattaa ministeriöiden linjauksia rahojen jaossa. Maakunta vastaa siis maakunnallisesta elinkeinopolitiikasta ja aluekehityksestä.
"Aiomme elää ja voida hyvin vastakin ja käyttää meille suotua mahdollisuutta hyväksemme saadaksemme alueen kehityksen nousuun. Tehokkaammalla palvelujen tuottamisella teemme myös tilaa kehityspanoksille", lupasi kokeiluhankkeen pääsihteeri Hannu Leskinen puheenvuorossaan.
Palveluja
tehostettava
Keskeisenä lähtökohtana koko hankkeessa on palvelujen tehostaminen. Samalla kuitenkin peruspalvelut tulee taata kaikille maakunnan asukkaille. Tehostaminen merkitsee kuitenkin vääjäämättä sitä, että toimintoja joudutaan karsimaan.
Peruskoulupalvelujen tuottaminen ei kuulu maakunnalle. Lukiot sen sijaan kuuluvat sen toimialaan. Kokeilussa mukana olevassa yhdeksässä kunnassa on yhteensä kahdeksan lukiota. Oletettavaa on, että lukioiden määrä voi laskea ehkä viiteen.
Leskinen kertoi, että jo ensi syksystä lukiopalveluissa käyttöön otetaan ns. filiaalimalli. Tässä myös pienimpien yksiköiden opiskelijat voivat saada uusien työmuotojen sekä etä- ja verkko-opetuksen avulla entistä laajemmin valinnaisten aineiden opintoja.
Hallintomalliin liittyy myös riskejä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mielestä suurin riski liittyy siihen, että kunnat voivat olla liikaa eriseuraisia, ja helposti korostetaan vain lyhyen aikavälin etuja.
Hän korosti, että hankkeessa on katsottava kokonaisuuden etuja ja ennen kaikkea kainuulaisten etuja.
Maakunnasta 3 400
hengen työnantaja
Kainuun itsehallintoalueeseen kuuluvat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki. Kainuun kunnista vain Vaala jäi hankkeen ulkopuolelle. Kuitenkin sekin jatkaa osana Kainuun maakuntaa.
Maakunnan henkilöstövahvuus on noin 3 400. Kaikkien työntekijöiden työnantajaksi tulee Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kuntiin jää edelleen noin 4 000 työntekijää.
Ylintä päätösvaltaa käyttävässä 39-jäsenisessä maakuntavaltuustossa mukana on kaksi kansanedustajaa. Ensimmäisessä kokouksessa paikalla oli valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Anne Huotari (vas.). Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) oli Kiinan-matkansa vuoksi estynyt osallistumasta kokoukseen.
Varsinaisesti kokeilu alkaa ensi vuoden alusta. Kokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa. Jo nyt on jokseenkin selvää, että uusi järjestelmä on tullut jäädäkseen.