Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee tiukin sanoin Kainuun hallintokokeilun tuloksia. Raportti ei tukistele pelkästään kainuulaisia, vaan näpäyttää valtion viranomaisia liian tiukasta vallan kahvassa roikkumisesta.
"Valtion keskus- ja aluehallintoviranomaisille kuuluu edelleenkin sellaista päätösvaltaa, joka hallituksen esityksen mukaan kuuluisi maakuntavaltuustolle", raportissa todetaan.
Tarkastusviraston mielestä hallintokokeilulla on ollut vain vähäinen vaikutus maakunnan kehitykseen. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sen sijaan löytää kokeilusta selvää, rahallakin mitattavaa hyötyä.
"Sosiaali- ja terveydenhuollossa menojen kasvu on jäänyt jokaisena kokeiluvuonna kaksi prosenttia pienemmäksi kuin maassa keskimäärin. Säästöä on kertynyt maakuntaan jopa sata miljoonaa euroa. Kuntien vuosikatteetkin ovat parantuneet."
Maakuntajohtaja ei kiistä raportin huomiota palvelurakenteen supistumisesta ja lähipalvelujen vähenemisestä.
"Kun säästöjä haetaan, näin käy väistämättä. Ensi vuoden talousarviossa pienten kuntien terveydenhoitoon saadaan kuitenkin jokunen uusi virkakin. Lääkäripulaa taas emme maakunnan voimin pysty täysin poistamaan."
Lisää liikkumavaraa
Jokelainen viittaa raportissakin esille nostettuun perusongelmaan: maakuntavaltuustolla ei ole tarpeeksi päätösvaltaa määrärahojen kohdentamisessa.
"Lakisääteiset tehtävät aiheuttavat sen, että lähes 60 miljoonan euron maakunnallisesta kehittämisrahasta jää vain 2,5 miljoonaa vapaasti käytettäväksi. Tiet pitää aurata ja työllisyyttäkin hoitaa. Ei jäljelle jääneillä euroilla ihmeitä tehdä elinkeinoelämän kehittämisessä."
Koska vapaasti käytettävä maakunnan kehittämisraha on niin pieni, tilastollisia vaikutuksia ei voida erottaa yleisistä suhdannemuutoksista tai äkillisistä rakennemuutoksista.
"Kainuun kehittämisrahan käyttömahdollisuuksia on väljennettävä", Jokelainen toteaa.
Raportissa huomautetaan, että tarkastuksen perusteella hallintokokeilun myönteiset vaikutukset eivät ole niin myönteisiä, kuin väliarvioinneissa on tuotu esiin. Puutteena pidetään, että loppuarvioinnissa ei käytetä vertailualuetta.
Kokemuksia muille
Valtiontalouden tarkastajat kuitenkin vertaavat Kainuuta sen eteläiseen naapuriin Pohjois-Karjalaan. Arvio on, että vaikka Kainuun kehitys on ollut kokeilun alussa hieman Pohjois-Karjalaa parempi, se voi pian painua naapuria huonommaksi.
"Raportissa kannetaan huolta väestön ikääntymisestä, keskitasoa suuremmasta sairastavuudesta sekä palvelutarjonnan keskittymisestä. Näissä olosuhteissa palvelut joudutaan Kainuussa järjestämään", Jokelainen tähdentää.
"Kainuun edelläkävijän rooli on hyödyntänyt Kainuuta itseään ja tarjoaa kokemuksia myös muualle Suomeen."
Kansalaisten vähäinen kiinnostus maakunnan päätöksentekoon huolestuttaa tarkastusvirastoa. Jokelainen sanoo, että maakuntavaalien vähäinen äänestysaktiivisuus selittyy pitkälti hylättyjen äänien suurella määrällä.
"Äänestys oli kunnallisvaalien yhteydessä. Monella menivät kunta- ja maakuntavaalien liput sekaisin. Jatkossa äänestykset voitaisiin viedä vaikka eri koppeihin."