Kansainvälisenä tanssin päivänä keskiviikkona Kainuun koululaiset pääsivät tanssimaan isolla joukolla: kaikki peruskoulun yläluokkalaiset tanssivat omilla kouluillaan Kainuun maakuntatanssin samalla kellonlyömällä ja kajaanilaiset alakoululaiset irrottelivat reggaetonia Kajaani-hallissa.
Kainuun maakuntatanssi kehiteltiin Ydin-hankkeessa, joka on Suomen Kulttuurirahaston nuorisohanke.
Ydin-hankkeen tanssitaiteilijat, tanssinopettajat ja tanssinopettajiksi opiskelevat ovat opettaneet maakuntatanssin kaikkien Kainuun 14 yläasteen noin 2 800 oppilaalle.
Kainuun radio soitti Kalle Pakalénin säveltämän maakuntatanssi-kappaleen iltapäivällä ja koululaiset tanssivat sen tahtiin juhlasaleissa tai pihoilla.
Alakoululaisille tanssia järjesti kajaanilainen tanssiseura Casamba. Koulut saivat tilata ilmaisen opetus-dvd:n tanssiurheiluliitosta ja opettajille järjestettiin reggaeton-kurssi.
Teppanan koulun neljäsluokkalaiset Ville Komulainen, Miika Korhonen ja Mikke Leinonen harjoittelivat reggaetonia kahdesti koululla ennen yhteistanssia.
"Ei se ole vaikeaa, ihan kivaa", pojat kuvasivat tanssiaan. "Mutta ei me ehkä olla tanssi-ihmisiä", he lisäsivät. Aiempaa tanssiharrastusta ei pojilla ole.
Dominikaanisesta tasavallasta lähtenyt reggaeton on nyt suosituimpia lattarirytmejä. Rempseänoloista tanssia mennään yksin. Tanssi on hiukan äijämäistäkin.
Reggaetonin koreografiat ovat aika yksinkertaisia, on apinamies-liikettä, robottikävelyä, puurokattilan hämmennystä, lassoamista, emmätiijä-olankohauttelua ja hyttysen läpsäyttämistä. Liikkeet tehdään liioitellun isosti, puurokattilakin on vähintään saunanpadan kokoinen ja kapusta on soutuveneen melan luokkaa.
Yli puolentoistasadan koululaisen robottikävely oli liikaa äänentoistolaitteille.Töminä sai levyn hyppimään ylimääräisiä iskuja musiikkiin, joten koreografiaa muutettiin hiukan hiipivämmäksi.
Tanssipäivän ideana on julistaa tanssin ilosanomaa. Niinpä Kajaanin lyseossa ja Kajaani-hallissa nähtiin vielä Casamban junioreiden vakio- ja lattarishowt kimaltavine pukuineen.