Kainuulaisten keskinäiset terveyserot ovat suurempia kuin muiden suomalaisten. Vähemmän koulutetut ovat sairaampia kuin paremmin koulutetut ja heillä terveyttä vaarantavat elintavat ovat yleisempiä sekä kuolleisuus suurempaa.
Myös terveyspalvelujen käytössä ja sairaalahoidoissa on koulutusryhmien välillä merkittäviä eroja. Esimerkiksi lääkärikäynnit ovat yleisempiä vähemmän koulutetuilla. Sitä vastoin korkeammin koulutetut käyvät hammaslääkärissä huomattavasti useammin kuin vähemmän koulutetut.
Sosiaalinen asema määrittelee terveyttä
Kainuun ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret voivat huonommin ja elävät epäterveellisemmin kuin ikätoverinsa lukioissa.
Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset tuntevat itsensä terveemmiksi ja he myös voivat paremmin kuin vähemmän koulutettujen lapset.
Terveyserot näkyvät kainuulaisten toimijoiden, muun muassa kuntajohdon, työvoimahallinnon edustajien ja järjestötoimijoiden, mielestä selvimmin työllisten ja työttömien kainuulaisten välillä.
Tehoisku parantaa terveyttä
Maakunnan päättäjät voivat vaikuttaa alueensa sosiaaliseen eriarvoisuuteen keskittymällä niihin ryhmiin, joissa on suurimmat ongelmat.
Kainuussa keinoina ovat työllistäminen, työttömien työkunnon ylläpito, ehkäisevät palvelut ja terveellisten elintapojen edistäminen. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on myös osa vuonna 2009 päivitettävää maakuntaohjelmaa.
Tänään julkaistu Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja TEROKA-hankkeen yhteisraportti kertoo kainuulaisten terveydestä ja kuolleisuudesta sekä elintavoista, elinoloista ja terveyspalvelujen käytöstä.