Kainuun pienten terveysasemien puolesta taisteleva vuolijokinen eläkeläinen Teuvo Ruotsalainen ei aio antaa periksi. Maanantaina tulee kuluneeksi tasan kaksi viikkoa siitä, kun hän aloitti syömälakon terveyspalvelujen palauttamiseksi.
"Vointini ei ole hyvä: herään myöhään ja kävelen hitaasti. Aion kuitenkin sinnitellä, sillä asioihin ei ole tullut mitään muutosta", hän totesi sunnuntaina.
Kainuun maakuntahallitus päätti lopettaa lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut muun muassa Vuolijoen terveysasemalla lokakuun alista lähtien. Tämä nostatti lähes kansanliikkeen Kainuussa.
Vuodenvaihteessa Kajaanin kaupunkiin liitetyn Vuolijoen terveyskeskuksen vaikutusalueelta kerättiin 2 200 nimen adressi, jossa maakuntahallitusta vaaditaan peruuttamaan päätös ja laatimaan koko Kainuuta koskeva sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma.
Uusi tapaaminen kyläpäällikköjen ja maakunta-kuntayhtymän edustajien kesken on nyt luvassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viime keskiviikkona, että kyläyhdistyksen kanssa järjestetään yhteinen tilaisuus.
Siellä on tarkoitus esitellä sosiaali- ja terveystoimialan tekemiä muutoksia palveluihin. Samalla kyläläiset voivat esittää toiveitaan ja vaatimuksiaan.
Ruotsalainen ei laske paljon tulevan tilaisuuden varaan.
"Enää ei puhuta toivomistamme neuvotteluista, vaan kyse on esitelmätilaisuudesta eli kalvosulkeisista. Nyt järjestetään samanlainen tiedotustilaisuus kuin oli jo aiemmin Vuolijoki-salissa. Kyläpäälliköt aikovat kokoontua, ja raivo ei kun nousee."
Reseptit jumiutuvat ruuhkiin
Teuvo Ruotsalainen sanoo ryhtyneensä syömälakkoon puolustaakseen Kainuun "heitteille jätettyjä" sairaita ja ikääntyneitä ihmisiä.
"Nyt palvelut on haettava ja jonotettava Kajaanista, jossa on jumalaton ruuhka. Reseptien uusiminen kestää pitkään, ja useat ihmiset ovat nyt ilman lääkkeitä", hän paheksuu.
Hän muistuttaa, että Vuolijoella monella ei ole omaa autoa tai varaa taksimatkoihin. Usein ainoaksi keinoksi päästä lääkärin puheille on tilata ambulanssi.
"Maakuntahallinto väittää, että palvelujen lopettamisella säästetään 93 000 euroa. Lopettamisen seurannaisvaikutusten on laskettu aiheuttavan jopa noin 1,3 miljoonan euron lisäkustannukset, esimerkiksi taksimatkoina ja ambulanssikuljetuksina."
Ruotsalaisen mukaan päättäjät ovat muun muassa vedonneet lääkäripulaan palvelujen nitistämisessä.
"Eivät lääkärit tänne tule, kun he ovat niin epävarmalla pohjalla. Olemme vaatineet tänne sosiaali- ja terveyspoliittista ohjelmaa, sillä se turvaisi paremmin myös lääkäreiden saannin", hän sanoo.