Kainuu ei aio luovuttaa kamppailuaan yöjunan puolesta, vaan esittää VR:lle vaihtoehtoa lakkautukselle.
Kainuu hakee muilta Itä-Suomen maakunnilta tukea uudelle yöjunaesitykselleen. Kainuu maakuntahallitus esittää, että Rovaniemeltä kello 21.10 lähtevä yöjuna kulkisi Oulun, Kajaanin, Pieksämäen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Junan matkustajista suurin osa lähtee Rovaniemeltä ja viimeiset Oulusta. Nykyisin juna pysähtyy Oulun ja Tampereen välillä vain neljällä asemalla eikä niiltä nouse junaan paljon matkustajia.
Savon radan käyttö turvaisi kainuulaisille ja itäsuomalaisille kohtuuhintaisen kulkuyhteyden Helsinkiin. VR lopettaa Kontiomäen ja Joensuun yöjunat syyskuussa. Lakkautusta perustellaan muun muassa sillä, että Kajaanin jälkeen junaan ei nouse paljon matkustajia, koska Iisalmesta pääsee aamujunalla Helsinkiin. Kainuulaisille aamujunaan ehtiminen vaatisi lähtöä aamuyöllä, esimerkiksi Suomussalmelta kello 01. VR tarjoaa kainuulaisille yöjunayhteyttä Oulun kautta.
Kainuu perustelee yöjunan säilyttämistä myös kansalaisten yhdenvertaisuudella. Lentokone on liian kallis useimmille eikä lentoliikenteen kilpailu edullisine lippuineen ulotu Kajaaniin.
Ohessa Kainuun esitys kokonaisuudessaan:
ESITYS YÖJUNALIIKENTEEN SÄILYTTÄMISEKSI OULU-KAJAANI-HELSINKI VÄLILLÄ
Alueiden tasapuolinen kehittäminen vaarantuu -- jätetäänkö osa maasta "oman onnensa nojaan"?
VR Oy tiedottaa Internet--sivuillaan "VR-uutisia" -kohdassa seuraavaa:
Uudet makuuvaunut liikenteeseen helmikuussa (12.1.2006) - kaikki uudet makuuvaunut otetaan käyttöön asteittain vuoden 2006 aikana - uusien vaunujen myötä yöjunien palvelutaso nousee huomattavasti; vaunuissa on mm. suihkut, pistorasiat, herätysjärjestelmä ja vahvistettu GSM-kuuluvuus; hyteissä on ilmastointi - vaunuissa on modernit varusteet; ylätason hytissä on oma wc ja suihku; alatasolla on yhteiskäyttösuihku ja hyteissä pesualtaat - yöjunissa on lisäksi uusia kaksikerroksisia autovaunuja, yksikerroksisia päivävaunuja sekä ravintolavaunu
VR panostaa Lapin matkailuun (4.11.2005) - VR panostaa Lapin matkailuun tehostamalla yhteistyötään Lapin matkailuyrittäjien kanssa; junalla pohjoiseen ympäri vuoden - VR on tehnyt mittavia kalustoinvestointeja parantaakseen yöjunamatkustusta - JunaSki --tuotemerkki yhdistää kaikki talvisen junamatkan palvelut - sesonkiaikana SkimbaJunissa VR:n yhteistyökumppanit järjestävät ohjelmaa junamatkan aikana - Lapin juniin uutta kalustoa; uudet kaksi kerroksiset autovaunut tulevat kaikille autojunareiteille; kuljetukset ovat lisääntyneet noin 12 % viime vuodesta
Uudet autovaunut Turun ja Tampereen yöjuniin joulukuussa (29.9.2005) - VR ottaa uudet autovaunut käyttöön Turun ja Tampereen autojunareiteillä - Helsingin ja Kolarin sekä Helsingin ja Rovaniemen välille uudet autovaunut tulivat elokuussa - lumelta ja pakkaselta suojaan; umpivaunuissa autot kulkevat suojassa ja autoihin saa lohko- ja sisätilanlämmityksen; autovaunuissa voi kuljettaa myös moottoripyöriä ja moottorikelkkoja
VR ei tilaa lisää makuuvaunuja (18.5.2005) - VR Osakeyhtiön hallitus on päättänyt olla käyttämättä 20 makuuvaunun tilaamisoptiota, koska lisähankinnalle ei ole tarvetta
VR-Yhtymä Oy on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että: "VR-Yhtymä Oy:llä on edelleen julkinen palvelutehtävä ja Suomen Posti Oyj:llä yleispalvelutehtäviä. Rautateiden markkinaosuutta nostetaan. VR-Yhtymä Oy:n tuotot ohjataan ensisijaisesti raideliikennettä palveleviin investointeihin kuten kalustohankintoihin". VR Osakeyhtiö näyttää julkaisemiensa uutisten mukaan panostavan voimakkaasti Lapin matkailuun Pohjanmaan (Helsinki-Oulu-Rovaniemi) kautta kulkevan ratayhteyden kautta. Voidaankin perustellusti kysyä mikä VR Oy:n rooli on koko maan matkailun kehittämisessä? ja miksi VR Oy panostaa aktiivisesti Lapin matkailun kehittämiseen eikä muun maan, esimerkiksi Itä-Suomen ja Kainuun matkailun kehittämiseen? Onko tällaiselle maan epätasapainoiselle kehittämiselle ja tietyn alueen matkailun tukemiselle olemassa VR-Yhtymä Oy:n omistajan eli liikenne- ja viestintäministeriön sekä edelleen valtiovallan (hallitus ja eduskunta) tahto ja tuki sekä milloin tällaiset päätökset on tehty? Halutaanko valtiovallan toimesta jättää osa maasta "oman onnensa nojaan" viemällä kansalaisten peruspalvelut pois?
Itä- Suomea uhkaa laajamittainen julkisen liikenteen alasajo ei pelkästään yöjunaliikenteen lakkauttamisen myötä vaan myös ns. kannattamattomien linja-autoliikenteen ostomäärärahojen leikkauksen vuoksi. Joillekin Itä-Suomen alueille yöjuna on ainut kohtuuhintainen julkinen kulkuväline jolla päästään seuraavaksi aamuksi kokoukseen Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti yöjunayhteys pääkaupunkiseudulta ja Turun suunnasta Itä-Suomeen on ainut kohtuuhintainen yhteys. Junamatkustajien näkökulmasta ajatus aamulla Helsinkiin saapuvan junan päivävaunuun lähtemisestä Kajaanissa aamuyön pikkutunteina ei vaikuta kovin houkuttelevalta ajatukselta. Lakkauttamalla yöjunayhteys kansalaiset asetettaisiin kohtuuttomien aikataulujen varaan ja pakotettaisiin siirtymään päiväjuniin. Esimerkiksi aamulla Helsingissä alkavaan kokoukseen jouduttaisiin matkustamaan edellispäivänä päiväjunalla ja majoittumaan seuraava yö. Kustannukset matkasta olisivat tällöin kohtuuttomat. Vastaavasti Kainuuseen matkaaville asetettaisiin samalla tavalla kohtuuttomat aikataulut ja kustannukset.
Kainuun näkökulmasta voidaan perustellusti kysyä säilyykö ja turvataanko sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo liikkumisen suhteen sekä tuetaanko liikennejärjestelmällä alueiden kehittymistä ja kilpailukykyä. Jos verrataan esimerkiksi Kajaanin asemaa Kuopioon ja Ouluun niin näihin molempiin kaupunkeihin ulottuu LVM:n asettaman työryhmän laatimassa selvityksessä runkotie, toteutuu nopean liikenteen junayhteys runkorataverkkoa pitkin ja lentoliikenteessä toimii tällä hetkellä kilpailu eri operaattoreiden välillä. Kainuulaisille näitä liikkumisen kannalta tavallista kansalaista hyvin koskettavia asioita saati sitten yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä ei ole, eikä pitkälläkään aikavälillä ole tulossa.
Lentoliikenne ei ole sen kalleuden vuoksi vaihtoehto junayhteydelle. Lentoliikenteen kilpailu ei ulotu kaikille lentoasemille, esimerkiksi Kajaaniin, ja kohtuuhintaisia lentolippuja ei ole saatavilla.
Moniarvoisen yhteiskunnan valintoihin vaikuttavat mm. ympäristöarvot. Julkinen liikenneväline valitaan yhä useammin sen ympäristölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen perusteella. Junaliikenne on ympäristöystävällinen ja liikenneturvallinen liikennemuoto ja sen käytön edistämistä tulee myös valtiovallan aktiivisesti tukea. Junaliikenteen osuuden säilyttämisellä ja sen lisäämisellä helpotetaan maan ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien päästötavoitteiden saavuttamista.
Toimivat ja hyvät liikenneyhteydet tulee nähdä mahdollisuutena ja kehittämisen välineenä
Heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat jo muutenkin muuta maata heikommassa asemassa olevien syrjäisten alueiden kilpailukykyä ja heikentävät alueiden vetovoimaa yritysten ja asumisen sijaintipaikkoina. Joukkoliikenteen heikentämisellä edesautetaan ihmisten ja työpaikkojen keskittymistä yhä harvempiin keskuksiin.
Yöjunaliikenteen säilyttäminen ja sen kehittäminen on yksi merkittävä keino lisätä joukkoliikennettä, parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää ympäristönsuojelua. Yöjunaliikenteen kehittämisellä voidaan edistää Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien elinvoimaisuutta ja on nähtävä mahdollisuutena turvata ja parantaa kansalaisten liikkumismahdollisuuksia sekä matkailu- ja muiden elinkeinojen kehittymistä. Vähäisenä mahdollisuutena ei voitane pitää myöskään venäläisten matkailijoiden lisääntyviä määriä, jotka yhä useammin käyttävät junaa matkustusvälineenä. Junaliikenteen matkustajamääriä lisäävänä tekijänä ei tule myöskään unohtaa Helsinki-Pietari yhteyden nopeutumista jo lähitulevai-suudessa.
Korvaavat yhteydet -- hyvä hallinto edellyttää korvaavien yhteyksien selvittämistä
Päätös yöjunaliikenteen lakkauttamisesta on tehty yksipuolisesti alueita ja asiakkaiden tarpeita kuulematta.
Liikenteen visiossa ja tavoitteissa 2025 ("Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025", LVM v. 2000) eräs tavoitealue on sosiaalinen kestävyys. Tätä koskevat tavoitteet ovat: liikenteen hyödyt ja haitat kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti eri väestöryhmien kesken; erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet otetaan huomioon liikenteessä; kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa liikenneratkaisuja koskevaan suunnitteluun.
LVM:n julkisen liikenteen peruspalvelutasoa pohtinut työryhmä esittää mietinnössään (LVM 7/2005), että lakkautusuhan alaisissa vuoroissa tulee suorittaa asiakaskysely, jossa asiakkailta kysytään mahdollista matkustustapaa vuoron lakkautuessa. Pohjois-Karjalan ja Kainuun kuten myös muiden alueiden asukkaille tulee antaa vähintään tämä mahdollisuus vaikuttaa liikennettä koskevaan päätökseen.
Savonradan yöjunalle on esitetty julkisuudessa korvaavaa yhteyttä Oulun kautta Helsinkiin. Arvioita matkalippujen hinnoittelusta ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan esitetty. Oulun yhteys merkitsee matka-ajan pidentymistä ja myös matkakustannusten selvää lisääntymistä nykyisestä. Voidaankin epäillen suhtautua siihen, että liityntäyhteys Kajaanista Ouluun ja takaisin järjestettäisiin LVM:n toimesta subventoituna tai jopa ilmaiseksi. Epäillen voidaan myös suhtautua siihen, että kainuulaiset lähtisivät innolla Kajaanin asemalta pohjoiseen lähtevään junaan kohti Oulua, kun matkan kohde on kuitenkin päinvastaisessa suunnassa etelässä.
VR Oy:n taholta on annettu ymmärtää, että vuoden 2007 alussa alkavat Pendolino --junat liikennöidä Kajaaniin saakka. Junien liikennöintiaikatauluista ei ole olemassa julkistettuja virallisia tietoja, mutta junan arvioitu lähtöaika Kajaanista olisi aamuyöllä ja juna saapuisi Helsinkiin aamupäivällä. Jotta Pendolino -junalla ehtisi Helsinkiin yleensä klo 9 aikaan alkaviin kokouksiin tai koulutuksiin se edellyttäisi junan lähtöä Kajaanista noin klo 03:00 aikaan. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat, jotka kulkevat Kajaanista Iisalmeen tai Kuopioon opiskelemaan joutuisivat lähtemään junaan klo 03:00 ja heräämään noin tuntia aikaisemmin. Juna olisi sitten opiskelupaikkakunnalla klo 04:00 tai klo 05:00 aikoihin. Voidaan hyvin arvioida miten opiskelijan opinnot sujuvat matkapäivänä varhaisen heräämisen ja matkustamisen vuoksi! Vastaavasti Kainuun reuna-alueilta esimerkiksi Kuhmosta tai Suomussalmelta lähtevät matkustajat joutuisivat lähtemään kotoaan noin klo 01:00 kohti Kajaania ehtiäkseen junaan. Yöaikaan kulkevan Pendolino -junan aikataulut ovat siten ymmärrettävästi hyvin sopimattomat opiskelijoille ja muille matkustajille. Yöjunille on myös näistä syistä edelleenkin tarvetta.
Jotta opiskelijoiden ym. matkustajien tarpeet voidaan ottaa huomioon tulee klo 06:00 Kajaanista etelään lähtevä junavuoro säilyttää.
Pitkänmatkaisen joukkoliikenteen peruspalvelutaso tulee määrittää
Yöjunaliikenteen tulevaisuudesta päätettäessä olisi tullut selvittää pitkänmatkaisen liikenteen peruspalvelutaso ja ottaa huomioon liikenteelliset näkökulmat. Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennestrategiassa "Joukkoliikenne --houkutteleva valinta" todetaan, että lääninhallitukset määrittelevät yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen sekä ympäristökeskusten kanssa maaseudun joukkoliikenteen alueelliset tavoitteet. Palvelutasoa ja liikennesuunnittelua varten LVM laatii yhtenäiset alueelliset palvelutasomittarit.
Pitkämatkaisten joukkoliikenneyhteyksien peruspalvelutasotavoitteet tulee määritellä koko maahan. Määrittelyn lähtökohtana tulee olla näkemys samantapaisten julkisen liikenteen palvelujen tarjoamisesta samantapaisille alueille. Tässä vaiheessa on ollut hätiköityä karsia satunnaisia vuoroja, ennen kuin palvelutasotavoitteet ja niiden toteutumisen edellytykset koko maassa ovat selvitetty.
Palvelutasotavoitteiden määrittelyn jälkeen tulee kaukoliikenteen rahoitusta tarkastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, jolloin tarkasteluissa tulee olla mukana sekä lento- juna- että bussiliikenteen ostot alueellisen tasapuolisuuden näkökulmasta. Vasta tämän jälkeen voidaan kestävällä tavalla päättää karsintojen kohdentumisesta liikennemuodoittain ja alueittain.
Radanpidon rahoituksen riittämättömyys -- jäävätkö syrjäisten alueiden hankkeet radanpidon suunnitelmissa ja rahoituksessa aina viimeisenä toteutettaviksi hankkeiksi ja rahoituksen tasapuolinen jakautuminen tietoisesti unohdetaan?
Ratahallintokeskuksen talous- ja toimintasuunnitelmassa 2006-2009 todetaan, että rataverkko ei vastaa tarvetta. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kahdella eri vaihtoehdolla, kehystasolla 320 M€/vuosi ja kehittämissuunnitelmatasolla 370 M€/vuosi. Suunnitelmassa todetaan, että molemmat rahoitustasot ovat riittämättömiä kestävän ja taloudellisen radanpidon kannalta pitkällä aikavälillä. Oulu-Kajaani-Iisalmi välin sähköistys ja muut rataverkolla tehtävät toimenpiteet lyhentävät huomattavasti matka-aikoja nykyisestä syksyllä 2006 ja vuoden 2007 alussa Pendolino -liikenteen käynnistyttyä Kajaaniin saakka. Vaikka matka-aika nopeutuukin, ei yöjunaliikenteelle ei ole olemassa korvaavaa liikennemuotoa pitkillä etäisyyksillä Kainuuseen saakka. Radanpidon rahoituksen riittämättömyys on johtamassa siihen, että uudenaikaisen junakaluston hyödyt jäävät vähäiseksi kun rapistuvien ratojen vuoksi ajonopeuksia joudutaan alentamaan ja mm. tasoylikäytävien poistamista ei kyetä tekemään suunnitellusti. Savonradan kehittäminen (tasonnosto ym.) Kouvolasta pohjoiseen aina Kajaaniin saakka on jäänyt kehittämissuunnitelmissa hyvin pitkän aikavälin hankkeiksi. Tämän myös valmisteilla oleva Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnitelma "Rautatieliikenne 2025" osoittaa. Yöjunille on myös näistä syistä edelleenkin tarvetta.
Esitys yöjunaliikenteen säilyttämiseksi Savonradalla Kainuun maakunta --kuntayhtymä esittää, että VR-Yhtymä Oy yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa selvittää pikaisesti yöjunaliikenteen päivittäisten vuorojen säilyttämisen mahdollisuudet Savonradalla. Yhdeksi erittäin toteutta-miskelpoiseksi vaihtoehdoksi Kainuun maakunta esittää Rovaniemeltä klo 21:10 lähtevän yöjunan ajamista Oulun-Kajaanin-Pieksämäen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Jotta ko. junavuoron aikataulusta saataisiin toimiva, se edellyttäisi kuitenkin junan lähtöajan aikaistamista nykyisestä arviolta noin 1-1,5 tunnilla. Lisäksi tulisi selvittää Joensuu-Pieksämäki syöttöjunayhteys, jolloin joensuulaiset pääsisivät tähän yöjunaan Pieksämäellä.
Perusteluksi Kainuun maakunta esittää seuraavaa:
Suurin osan Lapin yöjunien matkustajista tulee Rovaniemeltä ja viimeiset Oulusta. Oulun jälkeen Lapin viimeinen yöjunavuoro pysähtyy vain neljällä asemalla keskellä yötä ennen Tamperetta, joten uusia junaan tulijoita ei juurikaan ole. Tästä syystä osa matkustajista lähtee aikaisemmalla Lapin yöjunalla, joka pysähtyy matkan varrella useammilla asemilla. (Raimo tarkenna tätä)
Esitetty muutos mahdollistaisi autojunavaunujen kulkemisen Tampereelta Turkuun ja päinvastoin. Myöskään matkustajille ei olisi merkitystä sillä, mitä kautta juna Tampereelle tulisi. Kouvola-Pieksämäki ratatöiden aikana Oulu-Kajaani-Helsinki yöjuna kulki Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin ja oli perillä samaan aikaan kuin Kouvolan kautta kulkiessaan. Aikataulullisesti muutos olisi siis mahdollista toteuttaa. Kustannuksien ei arvioida myöskään juuri lisääntyvän, koska junien järjestelytöitä tehdään Tampereen ratapihalla joka tapauksessa.
Liikennemäärät Pohjanmaan radalla erityisesti Oulu-Seinäjoki välillä ovat ruuhkautuneet ja radan välityskyky on rajallinen. Ratahallintokeskuksen tavaraliikenne-ennuste 2025:n mukaan tavaraliikenteen merkittävin kasvu tulee kohdistumaan mm. Helsingin ja Oulun väliselle pääradalle. Radanpidon haasteena ko. selvitys toteaa olevan tärkeimpien kuljetusreittien välityskyvyn parantaminen, mm. Seinäjoki-Oulu välillä. Turvallisuus- ja välityskykysyiden vuoksi tavaraliikennettä harjoitetaan yöaikana, koska nopea junaliikenne ja tavaraliikenne sopivat erittäin huonosti samanaikaisesti pääosin yksiraiteiselle radalle päiväaikaan. Siirtämällä Lapin yöjuna kulkemaan Kainuun kautta vähennetään samalla em. pääradan ruuhkautumista ja helpotetaan tavaraliikenteen yöajan liikennöintiä.
Rovaniemeltä lähtevän yöjunan ajaminen Kajaanin kautta ei myöskään lisäisi kustannuksia, koska Kajaanin ja Oulun välille ei tarvitsisi aamuin ja illoin uutta ns. syöttöjunaparia.
Lapin yöjunavuoroille tulevat uudet makuuvaunut ovat herättäneet suurta innostusta ja kiinnostusta kansalaisissa. Matkustajamäärät tullevat nousemaan selvästi jatkossa. Samalla tavalla palvelutasoltaan vihdoinkin 2000-luvulle tullut vaunukalusto lisäisi matkustajamääriä myös Savonradalla ja liikennöinnin kannattavuus myös nousisi. Jokainen voi itse arvioida mikä merkitys on sillä kun aamulla yöjunassa voi käydä suihkussa ja mennä peseytyneenä sekä virkeänä määränpäässä alkavaan kokoukseen. Näyttää siltä, että nykyaikaisen junakaluston tuoma mahdollisuus matkustajamäärien kasvattamisessa ja palvelutason nostamisessa on unohtunut ja on valittu vain lakkauttamisen näkökulma ja toimenpiteet.
Toisena, mutta kuitenkaan ei edellisen esityksen veroisena vaihtoehtona, Kainuun maakunta esittää uuden yöjunaliikennevuoron selvittämistä Kajaani-Helsinki välille. Tällöin vaihtoehtoisina ajoreitteinä olisivat Kajaani-Kouvola-Lahti-Helsinki tai Kajaani-Pieksämäki-Tampere-Helsinki reitit ja päinvastoin. Yöjunan kokoonpano tulisi tehdä tarpeita vastaavaksi. Jo vuosia sitten kaikessa hiljaisuudessa lakkautettu Savonradan autovaunuliikenne voitaisiin nyt samalla yöjunan myötä palauttaa takaisin. Autovaunujen palauttamiselle on olemassa hyvät perusteet mm. ympäristöystävällisyyden, liikenneturvallisuutta edistävien ja Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen matkailun palvelutasoa parantavien vaikutusten vuoksi. (tämä kappale on Raimon toivoma lisäys, onko "kohdillaan"?)
Kainuun maakunta --kuntayhtymä toivoo, että VR-Yhtymä Oy ja liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyvät pikaisiin toimenpiteisiin edellä mainittujen selvitysten ja tarvittavien aikataulusuunnitelmien laatimiseksi.
Kainuun maakunta --kuntayhtymä
Hannu Leskinen, maakuntajohtaja
Raimo Piirainen, maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja