Talouden taantuma, väestön ikääntyminen ja UPM:n Kajaanin-tehtaan lakkauttaminen ravistelevat Kainuun maakunnan taloutta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän menoissa varaudutaan ensi vuonna 5,3 prosentin kasvuun. Yhtymään kuuluu kahdeksan kuntaa, ja se vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja toisen asteen koulutuspalveluista.
Synkistä pilvistä huolimatta maakunta ei ole säästämässä itseään hengiltä. Ensi vuonna kuntayhtymä vakinaistaa pysyvästi 47 virkaa ja tointa. Uusien käsien avulla pyritään auttamaan entistä enemmän niin ikääntyviä kainuulaisia kuin lievittämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden ahdinkoa.
"Ensi vuoden jälkeen vaikeudet alkavat"
Kunnat maksavat maakunnalle 60,1 prosenttia verotuloistaan ja valtionosuuksistaan. Ensi vuonna kuntien rahoitusosuus on 223 miljoonaa euroa. Summa kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna vielä kuudella prosentilla, sillä rahoitusosuuden pohjana olevat verotulot tilitetään maakunnalle vuoden viiveellä.
Toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 305 miljoonaa euroa.
Kainuun hallintokokeilun neljän ensimmäisen vuoden aikana budjettivajetta on kertynyt 17 miljoonaa euroa, joka on kuntien vastuulla. Lisäksi kuntien on hoidettava omatkin alijäämänsä.
"Ensi vuosi on vielä aika hyvä, mutta seuraava on kahta vaikeampi", kiteyttää maakuntajohtaja Alpo Jokelainen tilanteen.
Palvelujen tarve kasvaa rajusti
Vuosina 2010-2012 maakunnan taloustilanne näyttää selvästi ensi vuotta synkemmältä. Maakunnan taloussuunnitelma lähtee enimmillään 3,5 prosentin menojen kasvusta. Paperitehtaan lakkauttaminen heijastuu verotuloihin, väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja maailman talouden tuulet puhaltavat navakasti.
"Jos mitään ei tehdä, niin vuonna 2030 palvelujen tarve on 50 prosenttia nykyistä suurempi. Ja se on hyvin optimistinen arvio. Olipa "kurjuutta" kuinka paljon tahansa, niin tulevaisuutta ei saa unohtaa", painotti sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen.