Kainuun maakuntahallitus haluaa, että eduskunta ottaa lakiin Kainuun hallintokokeilusta mukaan maakuntajohtajan valinnan suoralla kansanvaalilla. Valtioneuvoston käsittelyssä maakuntajohtajan suora vaali korvattiin maakuntavaltuuston tekemällä valinnalla.
Kainuun malliin kuului alunperin ajatus maakuntajohtajan valinnasta suoralla kansanvaalilla. Selvitysmies Juhani Perttunen yritti korvata sen maakuntavaltuuston suorittamalla vaalilla, mutta päätyi esittämään ehdotuksessaan kumpaakin valintatapaa.
Valtioneuvoston käsittelyssä maakuntavaltuusto johtajan valitsijana katsottiin paremmaksi. Nyt Kainuu yrittää vaikuttaa asian käsittelyyn eduskunnassa.
Lakiehdotuksen teksteistä on löytynyt asiavirheitä, joita maakuntahallitus vaatii oikaistaviksi. Lain perusteluissa on huomattavia numerovirheitä Kainuun työpaikkaluvuissa. Yleensä työpaikkaluvut on esitetty liian pieninä, esimerkiksi maa-, metsä- ja riistataloudessa työskentelee lakiperustelutekstin mukaan reilu tuhat henkilöä, kun Tilastokeskuksen oikea luku on 2775.
Maakuntahallitus keskusteli myös Vaalan roolista hallintokokeilussa. Keskusteluissa toivottiin, että Vaala harkitsisi vielä osuuttaan. Vaala on jäämässä pois itsehallintokokeilusta, mutta se jää Kainuun maakuntaan ja Kainuun liiton jäseneksi.
Yhden kunnan erityisasema johtaa maakuntaliitossa mutkikkaisiin toimiin. Hallintokokeilussa maakuntavaltuuston hallinnoima Kainuun kehittämisraha koskee myös Vaalaa, mutta kokeilun ulkopuolelle jäädessään Vaala ei osallistu maakuntavaltuustoon. Lakisääteiset maakuntasuunnitelmat ja -kaavat koskevat nekin Vaalaa ja päätöksiin niistä on kaikkien kuntien osallistuttava.
Maakuntahallitus toivoi, että myös Kajaani harkitsee vielä ammattikorkeakoulun liittämistä Kainuun mallin mukaiseen uuteen koulutuskuntayhtymään.
Kainuun nykyinen maakuntajohtaja Hannes Kemppainen on valittu Euroopan raja-alueiden liiton AEBR:n hallitukseen.
