Puu ja turve ovat Kainuussa tärkeimmät biopolttoaineet, mutta myös peltoenergian, biokaasun ja kierrätyspolttoaineen käyttöä kehitetään, sillä maakunnassa aiotaan kaksinkertaistaa bioenergian käyttö. Kainuun Etu, yliopistokeskus, Metsäkeskus, ympäristökeskus ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ovat aloittaneet yhteistyöhankkeen bioenergian puolesta.
Bioenergiavaroja Kainuussa riittää. Puuta, kuten hakkuutähteitä ja kantoja, tulee 1 240 gigawattitunnin edestä vuodessa. Turvevarat ovat 1,3 miljoonaa gigawattituntia.
Esimerkiksi Otanmäen Talgon konepaja ja junakalustotehdas käyttää miljoona litraa öljyä vuodessa. Sen korvaamista paikallisella bioenergialla selvitetään. Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristölupahakemuksessa mainitaan energialähteenä öljy. Paikallisen bioenergian käyttö todettiin selvityksessä edullisemmaksi.
Talvivaara ei ole vielä ratkaissut, valitseeko se öljyn vain biopolttoaineen. Öljyvaihtoehdon etu on huomattavasti halvemmat laitteet. "Päätös tehdään pikapuoliin", Vesa Kainulainen Talvivaarasta kertoi.
Kainuun energiapuun korjuuseen voi syntyä 50-100 uutta työpaikkaa ja energiapuusta on tulossa metsänomistajille myytävä puutavaralaji siinä kuin tukki ja kuitupuukin.
Ruokohelpeä viljellään Kainuussa 24 tilalla. Sitä käyttää Kainuun Voima seospolttoaineena. Ruokohelven hyötysuhde paranee, kun siitä tehdään biokaasua. Maatilakohtaisella biokaasulaitoksella tila voi olla omavarainen lämmön ja sähkön osalta.
Biopolttoaineiden yleistymistä estää ihmisten mukavuudenhalu, sillä biopolttoaineen käyttö ei ole vielä yhtä vaivatonta kuin öljyauton tilaaminen tai sähkölämmitys. Lämpöyrittäjyyttä koetetaan Kainuussa edistää.
"Maatiloilla päätös siirtymisestä bioenergiaan voi viedä viisikin vuotta", bioenergiayhteistyötä vetävä Timo Karjalainen sanoi.