Kainuun maakuntakokeilun tosi työ alkaa tammikuun ensimmäisenä. Kahden vuoden valmistelun tulos, Kainuun maakunta-kuntayhtymä aloittaa ja ryhtyy tuottamaan kainuulaisille perusterveydenhoitoa, erikoissairaanhoitoa, pääosaa sosiaalipalveluista sekä keskiasteen koulutusta.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen (kesk.) muistutti, että kokeilun onnistumiseksi on selkeästi tohdittava tuottaa palvelut tehokkaasti. Sitä varten kokeiluun lähdettiinkin. Korhosen mukaan nyt voidaan onnistua tekemään ne palvelutuotannon ratkaisut, joihin ei kyettäisi ilman maakuntakokeilua.
"Tilaisuus on käytettävä hyväksi. Vanhoja rakenteita hyysäämällä ja betonoimalla emme voi onnistua."
Maakuntavaltuusto hyväksyi Kainuun maakunnan ensi vuoden talousarvion. Talousjohtaja Asta Tolonen painotti, että maakunnan talousarvio on tuloperusteinen toisin kun tähän asti kuntayhtymällä. Kuntayhtymä on laskuttanut kuntia, jos erikoissairaanhoito on maksanut enemmän kuin on arvioitu. Nyt uusi kuntayhtymä ei voi toimia niin.
Maakunta-kuntayhtymän talousarvion loppusumma on 169,6 miljoonaa euroa. Kunnista maakunnille siirtyvistä toiminnoista pitää säästää kuusi miljoonaa euroa. Maakuntakokeilun tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, kun rakenteita uusitaan ja päällekkäisyyksiä poistetaan.
Tähän mennessä on perustettu maakunnan uusia virkoja, joihin henkilöstö on siirtynyt kunnista ja kuntayhtymästä. Seuraavaksi on edessä tarpeettomiksi käyvien virkojen lakkautus. Lakkautusesityksiä alkaa tulla helmi-maaliskuussa.
Alkavan vuoden säästöt tarkoittavat 85 henkilötyövuotta. Koska maakunnan talousarviosta suurin osa menee sosiaali- ja terveystoimeen, on säästöjäkin puristettava eniten sieltä. Sosiaali- ja terveysjohtaja Hannu Leskisen mukaan henkilöstön vähennys onnistuu ilman irtisanomisia, sillä eläkkeelle on jäämässä väkeä ja määräaikaisiakin on runsaasti.
Muutokset harkiten
Maakuntavaltuutettu Antti Ervastia (kesk.) huolestutti se, että henkilöstösäästöt kohdistetaan oikein eikä lamauteta pieniä yksiköitä, jotka toimivat muutaman ihmisen työpanoksella. Ervastin mielestä henkilöstösäästöihin on päästävä heti käsiksi ja johtavien virkamiesten on pidettävä huoli, ettei niitä jätetä vain loppuvuoteen.
Terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen vakuutti, että rakennemuutokset tehdään harkiten.
"Rakennemuutoksen etuja päästään ulosmittaamaan kahden, kolmen vuoden kuluttua. Kustannusvaikuttavuutta on vaikea selvittää lyhyellä aikavälillä."
"Sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä tapahtuu valtava kehitys, tulee uusia hoito- ja tutkimusmenetelmiä. Niiden käyttöön otto vaatii ajatusmaailmankin muuttamista. Surkeuteen ei ole syytä vajota, loputtoman ruikutuksen näillä rannoilla on loputtava. Ei kaikukaan jaksa siihen enää vastata."
Vasemmistoliiton Osmo Polvinen vaati maakunnan elinkeinopolitiikalta tuloksia. "Maakunnan elinkeinopolitiikkaan on panostettu paljon vuosien mittaan. Pitää tehdä selvitys siitä, mitä on saatu aikaan."
Elinkeinopolitiikan onnistumisen tärkeyttä korosti maakuntajohtaja Timo Säkkinen: sitä kautta saadaan uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja kunnille. Kuntien ja maakunnan talous elää samassa tahdissa. Jos kunnan verotulo kasvaa, prosenttiperusteinen maksuosuus maakunnallekin kasvaa ja maakunta pystyy tarjoamaan palveluja asukkaille.