Kainuu tar­vit­see nuoria osaa­jiaan

Reilun tuhannen asukkaan muuttotappion vuosittain kärsivä Kainuu haluaa pitää kiinni maakunnan omista kasvateista. Kainuun liitto on ottanut viime vuosina aktiivisen rooliin muualla maassa yliopistoissa opiskelevien nuorten ja paikallisen yrityselämän välisenä linkkinä.

Kajaani Reilun tuhannen asukkaan muuttotappion vuosittain kärsivä Kainuu haluaa pitää kiinni maakunnan omista kasvateista. Kainuun liitto on ottanut viime vuosina aktiivisen rooliin muualla maassa yliopistoissa opiskelevien nuorten ja paikallisen yrityselämän välisenä linkkinä.

"Tilastojen mukaan aktiivisimpia maakunnasta muuttajia ovat juuri 20—24-vuotiaat nuoret, jotka lähtevät opiskelujen ja työpaikkojen perässä muualle. Meiltä lähtee tässä ikäluokassa joka vuosi 300 nuorta enemmän, kuin tänne muuttaa. Nuorten poismuutto näkyy jatkossa entistä selvemmin myös syntyvyyden laskuna. Me haluamme pitää yhteyttä nuoriin ja kertoa heille oman maakunnan työmahdollisuuksista", kertoo suunnittelija Jyrki Haataja Kainuun Liitosta.

Nuorten osaajien muualle muuton myötä Suomen synkimmässä työttömyysmaakunnassa koetaan tulevina vuosina työvoimapulaa, ellei suuntaa saada muutettua. Reilun 8 000 työttömän joukko toimii työvoimareservinä aikansa, mutta alojensa huippuosaajia vaativille tekniikan tai lääketieteen aloille ei kortistosta täydennystä hevin löydy.

"Jo ensi vuonna Kainuussa poistuu työmarkkinoilta enemmän väkeä kuin sinne tulee. Suuri työttömien määrä tosin toimii meillä työvoimareservinä, mutta meidän yrityksille tulee varsin nopeasti pula huippuosaajista", muistuttaa Haataja.

Tulkaa nuoret takaisin

Kainuussa syntyneet ja kasvaneet nuoret ovat yrityksille muualta maasta saapuvia uusia työntekijöitä varmempia sijoituksia. Maakunnan oma kasvatti tuntee ja tietää sen ympäristön, mikä häntä uudella työpaikalla odottaa. Monelle etelästä saapuvalle voi olla melkoinen muutos sopeutua pitkiin etäisyyksiin ja rauhalliseen elämänmenoon.

Kajaanilainen Teemu Kälkäjä on yksi maakunnan omista nuorista toivoista. Neljättä vuotta Oulussa prosessitekniikkaa opiskeleva nuorukainen on kiinnostunut muuttamaan takaisin Kainuuseen, mikäli työasiat järjestyvä.

"Ilman muuta tulen tänne takaisin, jos täällä vaan pystyy opiskelujen jälkeen itsensä elättämään. UPM-Kymmene, Metso ja Ponsse ovat ainakin mahdollisia tulevaisuuden työpaikkoja. Pois suljettu ajatus ei ole sekään, että joskus perustaisin omaan alaan liittyvän yrityksen Kajaaniin", pohti Teemu Kälkäjä tulevaisuuden suunnitelmiaan kainuulaisten korkeakouluopiskelijoiden tapaamisessa joulun aikaan.

Kainuussa ei haluta estää nuoria lähtemästä opin hakuun muille maille vieraille. Maakunnassa tiedetään, ettei oppi ojaan kaada. Maailmalta haettu tietämys vain tulisi tulevina vuosikymmeninä käyttää oman kotimaakunnan kehittämiseen.

"Itsekin olin aikoinaan kymmenen vuotta Helsingissä opiskelujen tähden. On hyvä, että nuoret lähtevät muualle ja toivottavasti mahdollisimman moni menisi opiskelemaan aina ulkomaita myöten, mutta haluamme muistuttaa heille, että tarvitsemme heitä tulevaisuudessa myös täällä Kainuussa.

— Perheen perustaminen on täällä paljon halvempaa kuin etelässä ja omalla kotiseudulla on sosiaalinen tukiverkko valmiina", muistuttaa suunnittelija Jyrki Haataja.

Ilmoita asiavirheestä