Kanervan päivän huippukokousta pitäneet Kainuun kunnat varovat joutumasta liian tiukkaan liekaan itsehallintokokeilussa. Sisäasiainministeriö tarjoaa Kainuulle kahdeksanvuotista kokeilua periaatteella ota tai jätä, ei rusinoita pullasta vaan koko paketti, vaikka sitä maakunta pitäisikin pakkopullana.
Sellaista pakettia ei ole tarjolla, että vain 41-jäseninen maakuntavaltuusto otettaisiin ja kaikki muu jätettäisiin kehittelyyn. Keskeiset kohdat Kainuun hallintokokeilussa ovat valtion ja EU:n kehittämisrahoista päättäminen maakunnassa, keskeisten palveluiden turvaaminen keskittämällä niitä maakunnallisiksi sekä kansanvaltaisen maakunnallisen päätöksentekojärjestelmän luominen.
Kainuun kunnat antavat yhteisen lausunnon hallintokokeilun toteuttamisesta 20. elokuuta. Huippukokouksessa Kainuun mallin etenemistä selvitti sisäasiainministeriön ylijohtaja Pekka Kilpi. Kansliapäällikkö Juhani Perttusen esitysten pohjalta laaditusta lakiluonnoksesta esittivät arvioitaan kokeilun eri osa-alueiden työryhmät.
Ministeriö haluaa kunnilta valtuustojen päätökset lausunnoksi hallintokokeilusta syyskuun 6. mennessä. Hallitus pyrkii viemään lakiesityksen eduskuntaan lokakuun loppuun mennessä.
Puitelaki kelpaisi
Kunnat haluavat Kainuun hallintokokeilulaista puitelain tyyppisen, joka antaa liikkumavaraa ja mahdollisuuden kokeilun kuluessa soveltaa kokemuksia. Kainuulaisia kavahdutti esimerkiksi lakiluonnoksen pykälä, joka määrää, että ellei terveydenhuollon tai koulutuksen kuntayhtymiä saada toimimaan määräajassa, valtioneuvosto perustaa ne. Myös Vaalan halu hoitaa sekä erikoissairaanhoitonsa että perusterveydenhuoltonsa yhteistyö Oulun suuntaan halutaan lakiin.
Hallintokokeilun osista terveydenhuollon ja lukio-opetuksen keskittäminen herättää vastustusta. Kuntien mielestä hallintomalli kasaa lisää byrokratiaa terveyspalveluihin luomalla maakunnallisen palvelujen tuottajan. Tuotantoa ja rahoitusta ei kannata kuntien mielestä erottaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kannatetaan lähikuntien välistä yhteistyötä ja asteittaista siirtymistä kohti maakunnallisuutta.
Lähiyhteistyö ensin
"Keskitetty terveydenhuolto nähdään peikkona. Yhteistyötä tarvitaan, ja meillä toimisi Ylä-Kainuun malli hyvin. Emme kannata yhteen malliin sementoitumista", Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen (kesk.) totesi.
Vaalan erikoissairaanhoito Oulusta on kirjattu lakiluonnokseen, mutta perusterveydenhoidon osalta Kainuun malli vetäisi Vaalan Kainuun suuntaan. "Meille se on kynnyskysymys. Emme halua kääntää suuntaa päinvastaiseen, vaan jatkaa yhteistyötä Ouluun", kunnanjohtaja Veikko Tossavainen painotti.
"Pitäisi olla mahdollisuus edetä vähitellen maakunnalliseen terveydenhuoltoon, joka on kuitenkin realismia. Me voimme aloittaa terveydenhoidon yhteistyön naapurikuntien kanssa vaikka heti", Suomussalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Seppänen (kesk.)sanoi.
Maakunnallinen lukio vaarantaisi kuntien mielestä nyt toimivan peruskoulun ja lukion yhteistyön, kuten yhteisten opettajien käytön. Ylijohtaja Kilpi vakuutti, että laki yhteiset virat otetaan huomioon laissa eikä synny ostoketjuja kuntien ja kuntayhtymän välille. Kilven mukaan maakunnallinen lukio on ainoa järkevä vaihtoehto. Ellei siihen pyritä, jatkossa Kainuussa on lukio vain Kajaanissa.
Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Moilanen (kesk.) myönsi, että kunnan ja opettajien kannalta oma lukio olisi mukavin, mutta koululaisen etu toteutuisi paremmin maakunnallisessa lukiossa. "Opiskelijan valinnanvapauden turvaaminen vaatii seudullista kokonaisuutta. Yksittäinen lukio ei tarjoa tarpeeksi valinnanvaraa."
Välttää pakkoliitokset
Pienet Ristijärvi ja Vuolijoki pitävät Kainuun hallintokokeilua keinona säilyä hengissä, eli välttää pakkokuntaliitokset.
"Ei ole tärkeää kuka asioista päättää, vaan se, että kuntalaiset saavat palvelut. Keskitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen tuottaminen turvaa parhaiten palveluiden saatavuuden ja laadun", Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson totesi.
"Kun on säästetty kaikki mitä on voitu, eteenpäin päästään vain yhteistyöllä. Kokeilua voi pitää valtion kädenojennuksena. Nyt se ei pelottele kuntaliitoksilla. Kainuun malli voi auttaa pieniä yksikköjä pysymään hengissä", Vuolijoen kunnanjohtaja Olavi Rintala sanoi.
Sotkamo hyötyy kokeilusta joka tapauksessa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen vakuutti. "Paperi on hyvä lähtökohta, eikä siihen kannata kirjata varauksia. Kuntakohtaisia tarpeita voidaan ottaa huomioon matkan varrella".
"Jos 200 ihmistä pystyy hallitsemaan Suomea, miksei 41 pystyisi hallitsemaan Kainuuta", Korhonen ihmetteli.