Kainuu on elänyt maakuntakokeiluaan kuukauden ja aikataulussa on pysytty hämmästyttävän hyvin, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen (kesk.) sanoi. Tosin ongelmiakin on, ja näkyviäkin, kuten tietojärjestelmien tökkiminen ja maksuliikenteen seisokit. Kainuun luottamus- ja virkajohtajat tapasivat tiedotusvälineiden edustajia tiistaina Kajaanissa.
Uusi maakuntajohtaja Hannu Leskinen arvioi, että Kainuulla on kolmen vuoden etsikkoaika kokeilun takia. Sinä aikana pitäisi oma väki ja ulkomaailma saada vakuuttumaan mallin toimivuudesta.
Kainuu haluaa parantaa julkisuuskuvaansa ja harkitsee tiedottajan pestaamista maakuntaan. Kainuulaiset pitäisi saada karistamaan turha vaatimattomuus ja oman vähättely. Kainuulaiset alkavatkin maakuntakokeilun aikana nostaa esiin niitä asioita, jotka Kainuussa ovat hyvin. Ajatussuunnan muutos voi vaikuttaa niin, että Kainuuseen alkaa virrata kehittämispanoksia ja raha etsiytyy maakuntaan nykyistä helpommin.
Lapsenusko paremmasta tulevaisuudesta
Maaliskuuhun asti maakuntajohtajan tehtäviä hoitava Timo Säkkinen haluaa säilyttää lapsenuskonsa Kainuun paremmasta tulevaisuudesta. Työttömyys ei pysy korkeana loputtomiin, sillä vuoteen 2015 mennessä suurin osa nykyisistä työttömistäkin jää eläkkeelle. Sisäministeriö selvittääkin parhaillaan, onko Kainuun väestöennuste sittenkin myönteisempi kuin Tilastokeskuksen trendiennuste väittää.
Keskeinen tavoite Kainuun kokeilussa on tuottaa palvelut tehokkaammin ja edullisemmin. Tänä vuonna tavoite merkitsee 125-130 työntekijän vähenemistä, sillä talousarvio edellyttää 85 henkilötyövuoden vähennystä ja koko vuodelle jaettuna se kohdistuu useampaan.
Rahat palveluihin on hankittava itse, luotava uusia työpaikkoja, sillä valtiolta ei rahaa heru. Kainuun 45 miljoonan euron kehittämisrahastakin suurin osa on ennalta määrättyä, kuten tiestön ylläpitoon ja työllisyyden hoitoon. Kainuu aikoo vaivata valtakunnan päättäjiä yhä sillä, että Kainuun valtion metsien tuotto pitäisi saada maakunnan käyttöön.
Johtajan ympärille elin-keinopoliittinen nyrkki
Elinkeinopolitiikka nousi korostuneesti esiin maakuntajohtajan vaalissa maanantaina. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Hannu Juntusen (kok.) mielestä ei pidä antaa sellaista kuvaa, että maakuntajohtaja on yksin elinkeinopolitiikan keskeinen toimija. Hänen ympärilleen on luotava elinkeinopoliittinen nyrkki, joka pitää alan asioita esillä päivittäin.
Maakunta haluaa pysyä ajan tasalla kuntien asioista. Kuntien talous lopulta ratkaisee maakunnankin talouden. Kajaanin ja Sotkamo menestyvät, mutta ihanne olisi kolmen vahvan keskuksen Kainuu: Kajaani-Sotkamo, Ylä-Kainuu ja Kuhmo. Maakunnan sisälläkin on puhuttava alueellistamisesta.