Kainuu kiroaa ja kiittää mal­liaan

Kohta kolme vuotta kokeiltu Kainuun hallintomalli otti kirkkaaksi tavoitteekseen maakunnan 84 000 ihmisen elinolojen parantamisen. Vaikka monien palvelujen laatu on parantunut ja hinta pysynyt kurissa, kansa napisee yhä kuuluvammin ja tora lisääntyy päättäjienkin joukossa.

Kainuun hallintomalli herättää alati kiihtyvää napinaa. Hiljainen kansa ei ole enää niin hiljainen.
Kainuun hallintomalli herättää alati kiihtyvää napinaa. Hiljainen kansa ei ole enää niin hiljainen.
Kuva: Peura Pekka

Kohta kolme vuotta kokeiltu Kainuun hallintomalli otti kirkkaaksi tavoitteekseen maakunnan 84 000 ihmisen elinolojen parantamisen. Vaikka monien palvelujen laatu on parantunut ja hinta pysynyt kurissa, kansa napisee yhä kuuluvammin ja tora lisääntyy päättäjienkin joukossa.

Hallintokokeiluun lähdettäessä luvattiin, että esimerkiksi lääkärin palvelut turvataan jokaisessa kunnassa. Nyt ne on kuitenkin viety pois Ristijärveltä ja Vuolijokeen liitetystä Kajaanista.

Juuri terveyspalveluiden muutokset ovat saaneet kainuulaiset tulistumaan. Suuri huoli on myös Hyrynsalmen ja Puolangan lukioiden säilymisestä. Valituksia ei vaienna tieto siitä, että entisellä kuntavetoisella mallilla tilanne voisi olla vielä surkeampi. Ylevät tavoitteet eivät innosta ihmistä, joka kokee arkensa muuttuneen entistä vaikeammaksi.

Kainuun maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Raimo Piirainen (sd.) pitää kestämättömänä nykytilannetta, jossa johtavat virkamiehet vakuuttavat talouden syöksyn oikenevan säästöpäätösten myötä, mutta alijäämä vain paisuu paisumistaan.

"Suuren organisaation johtaminen ei ole hallussa. Nämä tehtävät ovat todella vaikeita ja niissä on valtava vastuu. Jos sosiaali- ja terveyspuolella tehdään vääriä päätöksiä, voi tulla ruumiita. Vaaditaan rautaista ammattitaitoa."



Selvitysmies töihin


Piiraisen mielestä maakunnan ongelmia ratkomaan tarvittaisiin ulkopuolinen selvitysmies.

"En ymmärrä, miksi jotkut vastustavat ajatusta. Ei ole uskottavaa, jos maakunta arvioi itse toimintaansa. Kyllä valtio voisi ainakin selvitysmiehen maksaa, kun kerran kyseessä on koko valtakuntaa hyödyntävä kokeilu."

Rahaa voitaisiin Piiraisen mukaan saada ja säästää tutuvasti kuntaliitoksin. Kainuussa kuitenkin jarrutetaan yhä näitä yhdistymisiä, joiden moni uskoo kuitenkin olevan vääjäämättä edessä jo pian.

Piirainen muistuttaa, että toinen puoli sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutetuissa säästöissä on kustannusten siirtyminen Kelalle. "Näitä lähinnä taksilaskuja kertyy Kelan maksettavaksi nyt pari miljoonaa euroa enemmän kuin ennen hallintokokeilua. Jotenkin sen voi kyllä hyväksyäkin, koska moni kuvitteli valtion tukevan kokeilua selvästi tuntuvammin."

Piirainen ei halua kuitenkaan tuomita kokeilua epäonnistuneeksi. "Sille pitää antaa rahan lisäksi myös aikaa. Moni iso hanke maksaa ensin ja alkaa tuottaa vasta sitten. Nyt pitää kuitenkin päästä eroon kunnat vastaan maakunta -asetelmasta. Kun kunnat vielä kyräilevät toisiaankin ja maakunnan ylin johto on ajautunut puolustusasemaan, edellytykset rakentavalle työlle ovat heikot."



Ei aina lähipalvelua


Kainuun sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkösen mielestä Kainuun mallin toteutuksessa ei olla menty pieleen. Mallin valmisteluvaiheessa puhuttiin kaikille turvattavista sosiaali- ja terveydenhoidon lähipalveluista. Pääkkösen mukaan aikuisten ihmisten lääkärissä käynti ei ole lähipalvelua.

"Lähipalveluja ovat kotisairaanhoito, kotipalvelu sekä pitkäaikaissairaiden ja vanhusten terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. Ne toimivat edelleen."

Tuomo Pääkkönen on laskettanut niiden kainuulaisten määrän, jotka joutuvat hakemaan palvelujaan yli 40 kilometrin päässä. Kajaanin seudulla heitä on 159, Kuhmon-Sotkamon alueella 274, mutta Ylä-Kainuussa 1 281.

"Jos käytössäni olisi rahaa, kyllä järjestäisin kaikille hyvät palvelut lähelle. Puolen tunnin matkan ei pitäisi olla ongelma, paitsi jos aivot ovat hevosmiesajan asennossa."

Taksikyydissä Kelan omavastuu täyttyy viiden kilometrin matkalla.

Pääkkösen mukaan koko maassa on käytäntö, että taksilla ajaja antaa taksinkuljettajalle valtakirjan nostaa rahat, ellei käteistä ole.



Miljoonalla 150 proteesia


Tuomo Pääkkösen mielestä muita korkeampia terveydenhoitokuluja ei maakunnassa voida hyväksyä. "Vuolijoella paloi terveydenhoitoon miljoona euroa liikaa vuodessa, ja se oli keskeisiä syitä kunnan konkurssiin. Minun on mietittävä, missä miljoona euroa tuottaa suurimman hyödyn kainuulaisille. Miljoonalla saadaan 150 lonkkaproteesia."

"Ymmärrän, miltä ihmisistä tuntuu, kun heidän palvelujaan supistetaan, mutta en voi ottaa sitä huomioon ratkaisevana tekijänä toimintojen suunnittelussa."

Ilmoita asiavirheestä