Kainuu ja Keski-Pohjanmaa tulevat koulutuksen tasossa huolestuttavasti jäljessä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Pohjois-Pohjanmaa menee hieman yli keskitason. Tilastokeskuksen tuoreen Pohjois-Suomen katsauksen mukaan Oulun hyvä koulutustaso säteilee laajasti ympäristökuntiin, joissa koulutustaso on myös erinomainen.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta kertoo, että Kainuun heikko koulutustaso johtuu korkeakoulupaikkojen vähäisestä määrästä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä on Kainuussa 40 prosenttia 19-21-vuotiaiden keskimääräisestä ikäluokasta. Keski-Pohjanmaalla vastaava luku on 37 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 65 prosenttia.
Yliopisto ja ammattikorkeakoulu luovat sijaintipaikkakunnalle ja hyvinvointia 30 kilometrin säteellä, mikä näkyy Oulun seudun ja Kajaanin hyvänä koulutustasona.
"Pohjois-Suomessa on seitsemän kuntaa, joissa ollaan yli maan keskitason: Kajaanissa, Rovaniemellä, Oulussa, Oulunsalossa, Kempeleessä, Kiimingissä ja Haukiputaalla", Kokkonen sanoo.
Alueelliseen koulutukselliseen epätasa-arvoon pyritään puuttumaan tarmokkaasti. Kajaanissa aloittaa vuoden alussa yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta, jossa Oulun yliopiston johdolla lisätään korkeakolutusta. Mukana ovat myös Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ja Joensuun yliopistot.
Hankkeessa Kainuun korkeakoulualoituspaikkojen määrä kasvaa nykyisestä 120:sta 200:aan. Uusia aloituspaikkoja tulee tietotekniikan maisteriohjelmassa ja luonnontieteessä. Myös diplomi-insinöörejä koulutetaan lisää.
Pari vahvaa alaa riittää
Kokkonen kertoo, että hallituksen joulukuussa hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehitysohjelma vuosille 2004-2008 kiinnittää huomiota juuri heikon koulutustason alueiden parantamiseen. Tavoite on suunnata maakuntien koulutustarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita, mikä tarkoittaa Kainuussa matkailuun ja mittaustekniikkaan satsaamista. Hallituksen ohjelman mukaan Kajaanissa keskitytään vahvistamaan Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyötä.
"Ei ole tarkoitus, että joka alueella tarjottaisiin kaikkien alojen koulutusta, vaan kukin keskittyisi yhteen tai kahteen parhaiten osaamaansa alaan. Raahen seudulla on vahvoilla metalliteollisuus ja Oulun eteläisessä tuotantotekniikka", Kokkonen huomauttaa.
Hänen mukaansa koulutustarjonnalla on suora vaikutus muuttotilastoihin, jotka nekin Tilastokeskus julkaisin vuoden vaihteen tienoilla. 26-44-vuotiaiden nettomuutto maakunnasta toiseen on erittäin vähäistä, mutta 19-25-vuotiaat muuttavat koulutuksen perässä todella runsaasti.
"Korkeakoulupaikkojen perässä muualle muuttaminen näkyy erityisesti Kainuun nettomuutossa, mutta myös Ylivieskan seudulla ja Raahessa", Kokkonen sanoo.
Kuusamo palvelee hyvin
Tilastokeskus on selvitellyt koulu- ja kulttuuritoimen kalleutta kunnittain. Pohjois-Pohjanmaalla silmä tarttuu ylivoimaisesti kalleimpaan kuntaan, Kuusamoon, jonka nettokustannukset opetukseen ja kulttuuritoimeen ovat lähes 1 500 euroa asukasta kohti, selvästi maakunnan keskitasoa kalliimpia.
Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan halvinta koulutusta annetaan Piippolassa (noin 550 euroa/asukas) ja Ristijärvellä (noin 900 euroa/asukas).
Kokkonen selittää, että Kuusamon suuri summa selittyy laajan kunnan pitkillä matkoilla, mikä lisää opetuksen kustannuksia. Kuusamo pyrkii hänen mukaansa palvelemaan asukkaitaan mahdollisimman kattavasti pitämällä kouluverkkoa yllä mahdollisimman monella kylällä. Koska ryhmäkoot ovat pieniä, opettajien palkkakustannukset ovat suuria.
Ristijärvellä puolestaan ei ole enää kuin yksi koulu, ja opetuksen keskittäminen on tuonut säästöä.
Vaikka Kuusamossa tunnutaan palvelevan kuntalaisia esimerkillisesti, Pertti Kokkonen tähdentää realiteettien tunnustamista: kuntien ei pidä pitää kouluverkkoaan väkisin yllä oppilasmäärien jatkuvasti pienentyessä.