Kainuussa ei ole seisottu tumput suorina ja odotettu, kuinka Talvivaaran kaivokselle käy. Siitä lähtien kun kaivosyhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen vuosi sitten, maakunnassa on tehty suunnitelmia mahdollisen konkurssin varalta. Niistä ei ole suuremmin huudeltu ennen kuin torstaina, jolloin Talvivaara teki konkurssin.
Kainuun liitto ja muutamat muut tahot ovat yhteistyössä rakennelleet kaikessa hiljaisuudessa hankkeita, joilla yritetään paikata Talvivaaran työllisyyteen jättämää aukkoa. Talvivaaran kaatumisen on arvioitu merkitsevän seurannaisvaikutuksineen noin 1 500 työpaikan katoamista entisestäänkin kovasta työttömyydestä kärsivällä alueella. Sen myötä 17 prosentin työttömyysaste nousisi yli 21:n.
Työpaikat eivät vähene yhtäkkiä. Siinäkin tapauksessa, ettei kaivokselle löydy jatkajaa, kaivosta ei voida sulkea noin vain. Kaivostoiminta on ajettava alas hallitusti. Alasajoon menee vuosia ja se vaatii suurta määrää työntekijöitä. Myöskään uusia työpaikkoja ei synnytetä yhdessä yössä, vaikka suunnitelmat olisivat kuinka hyvät.
Talvivaaran hakeuduttua konkurssiin poliitikot laidasta laitaan lupasivat tukea Kainuulle. Lähikuukausina testataan, olivatko puheet vain vaalinaluslupauksia vai pannaanko kaikilla tahoilla hihat heilumaan, ettei Talvivaaran katastrofia seuraisi toinen katastrofi, joukkotyöttömyys.
Kainuussa työttömyys on erityisen sitkasta lajia. Neljännes työttömistä ei ole päässyt työn syrjään kiinni yli vuoteen.
Tukea maakunta tarvitsee, sillä Kainuun liiton ja sen yhteistyökumppaneiden torstaina työ- ja elinkeinoministeriölle esittelemien ylitoiveikkaiden yritysinvestointien yhteissumma kohoaa 170 miljoonaan euroon.
Ilman valtion investointi- ja innovaatiotukia nämäkään hankkeet eivät toteudu edes osaksi. Yksistään valtion varaan niitä ei silti voida rakentaa.
Valtion rahakirstunvartijoita ei käy kateeksi, sillä Talvivaara voi rokottaa valtiota kahta kautta. Konkurssi ja toiminnan alasajo kaikkine ympäristötöineen saattavat kaatua valtion syliin. Lasku voi olla useita satojamiljoonia euroja.
Uuden toiminnan rakentaminen Talvivaaran tilalle ottaa myös osansa. Kainuun investointiohjelman toteutuminen edellyttäisi, että ohjelmaan saataisiin yhteiskunnalta kymmeniämiljoonia euroja. Lisäksi tarvitaan yksityistä rahoitusta. Rahasta ei ole pulaa, sitä löytyy vakuuksia vastaan.
Kainuun kannalta onnellisin ratkaisu olisi, jos Talvivaaralle löytyisi vakavarainen ja osaava jatkaja. Tällaista ei kuitenkaan ole heti näköpiirissä. Talvivaaran kohdalla on valitettavasti ollut tapana toteutua aina se huonoin odotettavissa olevista vaihtoehdoista.
Kainuu ei ole ensimmäistä kertaa hädän keskellä. Metsäjätti UPM sulki kuusi vuotta sitten paperitehtaansa Kajaanissa. Loppua ei tullut. Sen sijaan UPM:n jättämää aukkoa on onnistuttu täyttämään uusilla yrityksillä.
Samanlaista ennakkoluulotonta yrittämisen meininkiä tarvitaan myös nyt.
Pääkirjoitus