Kainuussa työelämästä poistuu enemmän 60-64-vuotiaita kuin tilalle tulee 20-24-vuotiaita jo ensi vuonna.
Eläkkeelle jää vuosittain 400-500 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee työelämään, ilmenee selvityksestä, jonka Sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointi Kainuussa-hanke teki. Koko maassa eläkkeelle jäävien määrä ylittää töihin tulevien määrän vuonna 2007. Lapissa leikkausvuosi on 2006, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vasta 2013.
Vuoteen 2015 mennessä työelämään tulevien vajaus on Kainuussa jo 4 200 henkilöä. Silloin on jäänyt eläkkeelle 11 500 kainuulaista, mikä on 40 prosenttia vuonna 2001 työssä käyneistä kainuulaisista.
"Kainuun työmarkkinoilla tulee vallitsemaan ainakin niukkuus, jos ei suoranainen työvoimapula", projektipäällikkö Erja Heikkinen Kainuun liitosta toteaa. Kainuussa jäädään eläkkeelle julkiselta alalta keskimäärin 58-vuotiaana, varhimmin tekniseltä alalta.
Erja Heikkinen laati eläköityvien alojen top 20-listan, josta selviää, missä ammateissa tarvitaan eniten uusia osaajia sekä sosiaali- ja terveyspuolella että muilla julkisilla aloilla. Kärjessä ovat koti- ja henkilökohtaiset avustajat, joita jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä 374, päiväkotiapulaiset ja perhepäivähoitajat, perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, kodinhoitajat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset.
Työvoiman saatavuus turvattava
Muista aloista eläköitymisen kärjessä ovat aineenopettajat ja lehtorit, joilta on vapautumassa 200 työpaikkaa, siivoojat, sihteerit ja keittiöapulaiset.
Valtion palveluksesta Kainuussa jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä 1 525 henkilöä. Valtion töistä eläköidytään tasaisemmin kuin kunnan palveluksesta.
Erja Heikkinen toteaa, että työnantajien pitää ennakoida eläköityminen ja turvata ajoissa työvoiman saatavuus.
"Erityisesti Kainuussa, jossa rakennetaan Kainuun mallia keskeisten palvelujen turvaamiseksi, toivon ennakoinnin olevan kaikkien mallia rakentavien työkalu."
Kainuun eläkepoistumaraportti löytyy internetistä osoitteesta www.kainuu.fi/kainuunliitto/sote/sote.htm.