Projekti ei ole enää kirosana Kainuussa eikä projekteista jakseta pilaillakaan, vaan hanketyöstä on tullut arkea. Mutta Veikko Lavin Tukilisä-jenkkaa olisi tarvittu kuulijakunnan lämmitykseksi kylmällä Jormuan tanssilavalla, jossa puhuttiin kainuulaisesta maaseuturahoituksesta ja hankkeistuksesta maanantaina.
Muutama tavallinen maaseutuasukaskin pistäytyi tanssilavalla kuulostelemassa, löytyisikö hankkeista piristystä omaan elinkeinoon.
Kajaanilaiselle kasvihuoneyrittäjälle Kari Komulaiselle hankkeet ovat keino kokeilla uutta ja saada riskiä pienemmäksi kuin aivan yksin kokeilemalla. Hän alusti otsikolla Projekti - kirosana vai avain onneen, ja kallistui jälkimmäiseen. "Projektiin ei pidä alkaa sillä mielellä, että saa ilmaista rahaa. Sillä asenteella hyöty voi jäädä vähäksi."
Komulainen vetää puutarhayrittäjien Tarhuri-hanketta. Sen puitteissa on kouluttauduttu, laadittu toimivat nettisivut ja tehty opintomatkoja kotimaassa ja ulkomailla.
Yrittäjät tekevät yhteistyötä enemmän kuin ennen projektia.
"Ei maaseutu elä pelkästään projektien varassa. On paljon yrityksiä täysin ilman projekteja. Hankkeet voivat työllistää niitäkin, jotka eivät muuten saisi töitä."
Yritystutkija Keijo Kunnari pitää yrittäjäryhmien hankkeita hyvänä tapana kehittää elinkeinoja. Esimerkiksi matkailun, metsäpalveluiden, puutarhojen ja hevostallien yrittäjien yhteishankkeet ovat onnistuneet.
"On taitolaji osata käyttää hankkeita maakunnan kehittämiseen. Kainuun etuja ovat maakunnan pienuus ja se, että toimijat tuntevat toisensa. Hakija osataan ohjata oikeaan paikkaan, ja asiakkaat palvellaan paremmin kuin suurilla alueilla."
Kainuussa maaseudun hankkeita rahoittavat alueellisen maaseutuohjelman lisäksi Oulujärvi Leader ja Naisyrittäjyys Leader. Kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013 aiotaan rahoittaa satoja hankkeita, joilla pyritään luomaan satoja pysyviä työpaikkoja sekä useita kymmeniä uusia yrityksiä.
"Kainuuseen jää nuoriakin ihmisiä maaseudulle asumaan", Vilho Härkönen TE-keskuksen maaseutuosastolta muistutti.
Heille Kainuun pitäisi tarjota turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen asuin-, työ- ja yrittäjyysympäristö, eikä olisi pahitteeksi saada maallemuuttajia muualta.
Maaseudulla kannattaa nyt panostaa esimerkiksi tietotyöhön, sillä Kainuun laajakaista voi tuoda yrityksille uusia asiakkaita ja markkinoita.
Luonnosta voi kehitellä paitsi syötäviä tuotteita myös ei-syötävää hyvää: luontoa terapiaympäristönä. Nykyisten palvelujen harventuessa tuetaan uudenlaisia palveluja, esimerkiksi kiertäviä palveluautoja.