Bangkok Interpolin mukaan villieläimiä ja -kasveja salakuljetetaan ja kaupataan maailmassa lähes kuuden miljardin euron arvosta joka vuosi. Kun mukaan lasketaan laittomat metsänhakkuut, luonnonsuojelurikollisuuden arvioidaan olevan huume- ja asekaupan jälkeen maailman kolmanneksi suurin laittoman liiketoiminnan muoto.
Suuri osa kaupasta tapahtuu Aasiassa, missä suojelunkin piiriin kuuluvia metsiä ja vesialueita tyhjennetään uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista. Biodiversiteetin häviämisen lisäksi katoaa myös osa ihmisen omaa kulttuuria. Köyhät kyläläiset voivat saada pyynnistä elantonsa, mutta suuret voitot menevät rikollisliigoille.
- Jos Intiassa köyhä metsästäjä saa yhdestä sarvikuonon sarvesta 250 euroa eli vuosipalkkansa verran, lähikaupungin välittäjät voivat tienata samasta sarvesta 10-20 kertaa enemmän. Kiinassa siitä maksetaan jo yli 30 000 euroa, kertoo Aasian uhanalaisten lajien kauppaa käsittelevän Black Market -kirjan kirjoittaja Ben Davies.
Daviesin mukaan Kaakkois-Aasiassa pyydettyjen tiikerien sisälmykset, kilpikonnien iho ja kilvet sekä muurahaiskäpyjen suomut päätyvät useimmiten Kiinaan, missä niitä käytetään perinteisten lääkkeiden raaka-aineina.
Tiikerin ja muurahaiskävyn lihan sekä haineväkeiton nauttiminen lisää kiinalaisen uskomuksen mukaan seksuaalista aktiivisuutta. Tieteellistä näyttöä perinnelääkkeiden tehoista ei kuitenkaan ole.
Tiikerien nahkat, malaijinkarhujen käpälät sekä pienet uhanalaiset kasvit ja eläimet, kuten eksoottiset orkideat, kalat ja matelijat, päätyvät Kiinan lisäksi usein amerikkalaisten, eurooppalaisten ja japanilaisten keräilijöiden koteihin.