Helsinki/Oslo Norjan Nobel-komitealle esitettiin tänä vuonna 199 ehdotusta vuotuisen rauhanpalkinnon saajaksi.
Palkinnon suuruus on 10 miljoonaa Ruotsin kruunua (1,06 miljoonaa euroa). Palkinto luovutetaan saajalleen palkinnon perustajan Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10. joulukuuta Oslossa.
Viisijäsenisen Nobel-komitean valitsee Nobelin tahdon mukaisesti Norjan parlamentti, suurkäräjät.
Komitean työtä ympäröi salamyhkäisyys, minkä ansiosta valinta saadaan tehdä lobbaajilta rauhassa. Ehdokkaista ei ole varmuutta, ellei ehdottaja kerro sitä. Muutoin tieto ehdokkuudesta pysyy salassa 50 vuotta.
Siitä, miksi Nobel tahtoi rauhanpalkintonsa kotipaikaksi Norjan, ei ole varmuutta. Muut Nobel-palkinnot myönnetään hänen kotimaassaan kotimaassa Ruotsissa.
Ruotsin Nobel-säätiön toiminnanjohtaja Michael Sohlman arvelee, että syy piilee tuonaikaisessa politiikassa.
- (Norjan) suurkäräjillä oli eniten rauhanaloitteita, sillä oli vahva profiili rauhanliikkeessä, Sohlman pohdiskeli.
Nobel laati viimeistä tahtoaan Pariisissa vuonna 1895 aikana, jolloin Ruotsi ja Norja olivat vielä valtiounioni.
- Hän ajatteli luultavasti, että Norja ja Ruotsi olivat yksi maa, Norjan Nobel-komitean sihteeri Geir Lundestadt arvelee.
Siitä, miksi kansainvälisesti tunnettu dynamiitin keksijä päätti jättää perintönsä hallinnan pohjoismaisiin käsiin, tiedetään jotain. - Ylhäällä pohjoisessa ihmiset ovat vähemmän korruptoituneita, Nobelin kerrotaan tokaisseen arvostelijalleen.