– Edellisestä sinipunasta mieleeni jäivät lähinnä Kreikka-sopimukset ja vakuudet, joiden käytännön merkitys on edelleenkin sumun peitossa, toteaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
SDP:n entisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen muistot sinipunaisesta EU-politiikasta ovat toisenlaiset.
Urpilainen kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä, kuinka Suomi otti Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana, eurokriisin keskellä, aktiivisen roolin kriisin ratkaisemiseksi.
Urpilainen oli tuolloin valtiovarainministerinä hankkimassa Suomelle niin sanottuja Kreikka-vakuuksia.
Urpilainen tähdentää myös sitä, kuinka Suomi Paavo Lipposen (sd.) hallitusten aikana vakiinnutti paikkansa EU:n kaikissa ytimissä.
– Olimme sitoutuneita linjaan, että Suomen paikka oli toimia aktiivisena vaikuttajana Euroopan suuntaan, Urpilainen kirjoittaa.
– Aika voisi olla kypsä keskustelulle sinipunaisesta vaihtoehdosta Suomen EU-politiikkaan, hän toteaa kolumnissaan.
Rivien välistä voi lukea näkemyksen siitä, ettei Suomi enää Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella ole ollut aktiivinen EU-vaikuttaja.
Iltalehdessä (26.8.) Urpilainen näkee epäselvyyttä nykyhallituksen suuressa linjassa Suomen paikasta Euroopassa ja EU:n tulevaisuudesta.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa suoremmin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olleen EU-poliittisissa avauksissaan ja linjauksissaan kohtuullisen mitäänsanomaton (IL 26.8.).
– Sipilän hallituksen aikana aktiivinen ote EU-asioissa on hiipunut, Rinne tiivistää.
Mukana kaikissa oleellisissa
Kaikkonen ei haikaile sinipunahallitusta tai sen EU-politiikkaa, eikä niele spekulaatioita ytimissä tai niiden ulkopuolella olosta.
Hän toteaa Suomen olevan tällä hetkellä mukana kaikissa oleellisissa EU-yhteistyön muodoissa.
– Olemme kärkijoukoissa EU-puolustuksessa, joka on ilman muuta Suomelle hyödyllistä yhteistyötä. Suomi Sipilän johdolla ja Ranska allekirjoittivat vuosi sitten vetoomuksen ja suuntaviivat EU-puolustuksen jatkoaskelille, ja tänä kesäkuussa sama linja hyväksyttiin melkein sellaisenaan Eurooppa-neuvostossa koko EU:n jatkoaskelmerkeiksi EU-puolustusyhteistyössä, hän selvittää.
Entisen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan ja suuren valiokunnan varapuheenjohtajan Kaikkosen mukaan tämän päivän EU-politiikassa tehdään paljon käytännössä ja myös tuloksia syntyy - mutta ei aina suuria otsikoita.
– Ruotsin kanssa juuri nyt perjantaina päätettiin tiivistää yhteisrintamaa ja etupainotteisesti lanseerattiin biotalouspaperi ja hankkeita, joita lähdemme ajamaan Euroopassa.
Kaikkosen mukaan keskusta ei kannata EU:n perussopimusten avaamista.
– Yhteisen talousvastuun kasvattamisen tai muun EMU:n tiivistämisen suhteen olemme kriittisiä. Liekö SDP:llä sitten eri linja, en tiedä, hän pohtii.