Kunnallisten palvelujen totuuden hetki lähestyy kiivaasti. Pelkästään rahat eivät lopu, vaan myös väki loppuu. Joka kolmas, eli 150 000 kunnan työntekijää poistuu palvelujen tuottajien riveistä vuoteen 2010 mennessä.
Yhtälöä vaikeuttaa, että jo parin vuoden päästä työmarkkinoille tuleva ikäluokka on pienempi kuin sieltä poistuva. Koko Suomen historiassa ei ole ennen ollut sellaista tilannetta, ei edes sotien aikana, kuten työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä kiteytti ongelman hiljattain pidetyillä kuntamarkkinoilla.
Kyse ei ole enää turhasta parranpärinästä reilu vuosikymmen sitten uumoillun työvoimapulan tapaan, jonka jälkeen alkoikin jättityöttömyyden ja laman kausi. Numerot näyttävät nyt vääjäämättömän suunnan.
Suomi on koko Euroopassa etuajassa. Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu kohtaa tämän ongelman hieman muuta Suomea myöhemmin, koska täällä syntyväisyys on korkeaa ja nuoria on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tässä saattaa olla myös yksi lisämahdollisuus Oulun ihmeelle.
Väkeä ei yksinkertaisesti riitä lisääntyvään hoiva- ja hoitotyöhön, ellei jotain tehdä ja radikaalisti. Pula vaatii kovia lääkkeitä: kuntatyön vetovoimaisuuden lisäämistä, ulkomaalaistyövoimaa sekä uusien toimintamallien omaksumista.
Paitsi väki loppuu, myös rahat uhkaavat loppua. Elleivät ne lopu muusta syystä, niin siitä, että EU:n myötä jossain vaiheessa seuraava verotulojen harmonisointi pakottaa julkisen sektorin toimimaan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Osa pulasta voi olla hoidettavissa toimintoja tehostamalla, mutta on myös varmaa, että kansalaisten palvelut tulevat heikkenemään. Rinnalle astuvat yksityiset palvelut voivat myös jakaa kansalaisia kahteen luokkaan. On hyvä, että varakkaat ostavat ja maksavat enemmän omista palveluistaan. Kuitenkin, jos julkisten palvelujen kehittäminen unohdetaan tämän tämän vuoksi, jälki on tuhoisaa. Köyhät joutuvat kyykkyyn.
Ennen kaikkea kuntien pitää kehittää omaa työyhteisöään. Se auttaa pitämään kiinni jo olemassa olevista ihmisistä ja houkuttelemaan lisää jatkossa yhä kovenevassa kilpailussa. Työterveyslaitoksen tyky-barometrin mukaan nimenomaan kunta-alalla halutaan panostaa työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työyhteisöön.
Kuntien kirjo on valtava. On kuntia, joissa asiat ovat hanskassa, mutta löytyy myös kuntia, joissa ne ovat ihan retuperällä.
Kuntien eläkevakuutuksen tekemässä tutkimuksessa kehittäjäkuntia kuvasi johdon sitoutuminen ja valveutuneisuus, vastuiden selkeä jakaminen, pitkäjänteisyys sekä positiivisuus ja innostuneisuus. Myös raha ratkaisi, mutta ei kaikkea. Tutkijoiden mukaan tärkeintä on, että päättäjät sitoutuvat kunnnan työelämän kehittämiseen.
Kuntien työyhteisön kehittäminen on usein kaavamaista. Henkilöstöpolitiikassa tulee ottaa huomioon erilaiset ihmiset ja työt. Kun vaikkapa kokkien ja keittäjien työkyvyttömyyseläkkeistä 21 prosenttia johtuu mielenterveyssyistä ja 41 prosenttia tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, sosiaalityöntekijöillä mielenterveyden häiriöiden osuus työeläkkeissä on 61 prosenttia. Lääkkeiden pitää olla erilaisia, kuten tutkimuspäällikkö Pauli Forma ilmaisee asian.
Vain nopeat pärjäävät. Sellaiset kunnat, jotka pitävät huolta väestään, voivat tarjota jatkossa asukkailleen kunnon palveluja. Sellaiset, jotka eivät pidä, eivät voi.