Suomen Hiihtoliiton (SHL) toimitusjohtaja Jari Piirainen on tutkinut pari päivää vanhoja tuloksia ja tilastoja. Vastaan ei ole tullut mitään sellaista, joka löisi laudalta tuoreet saavutukset.
"Ei tällaista maailmancupin talvea ole suomalaisessa hiihtohistoriassa ennen ollut", Piirainen sanoo.
Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS) maailmancupit päättyivät viikonloppuna, ja Piiraisen kelpaa tehdä yhteenvetoa. Päällimmäisenä listassa on kolme suomalaista cupin voittajaa. Hannu Manninen puhdisti pöydän yhdistetyssä, Janne Ahonen voitti mäkihypyn cupin ja Janne Lahtela oli paras kumparecupissa.
Kärki oli terävä ja taso laaja. Voittojen lisäksi suomalaiset ottivat kolme kakkossijaa ja yhden kolmossijan. Päättyvän cupkauden erikoisuus oli se, että menestystä tuli liiton kaikille lajiryhmille.
"Jokaiseen lajiryhmään tuli vähintään yksi cupin osakilpailuvoitto - vaikka maastohiihdossa meinasikin jäädä viime tippaan. Kiitos Virpin (Kuitunen) Salpausselän voiton hiihtäjätkin pääsivät voiton makuun", Piirainen sanoo.
Kauden aikana cupin palkintopallille kiipesi 15 suomalaista. Palkintopallisijoituksia tuli yhteensä 78, joista voittoja oli 28. Eniten osakilpailuvoittoja ahnehti Hannu Manninen, joka voitti seitsemän osakilpailua. Kalle Palander oli alppicupissa kuusi kertaa ykköspallilla ja Janne Lahtela oli kumpareissa ykkönen neljä kertaa. Janne Ahoselle voittoja siunaantui kolme.
"Suorastaan erinomainen kausi", Piirainen niputtaa.
Veto miesten
viestimitalista
Miesten maastohiihto erottuu hiihtoliiton lajikirjosta omaan kastiinsa. Miehet jäivät muista poiketen ilman mainittavaa menestystä.
"Mutta ei hätää. Pari vuotta lisää niin sekin sektori on kunnossa. Meidän nuoret hiihtäjämme olivat vielä raakileita kansainvälisillä laduilla", Piirainen sanoo.
Toimitusjohtajan usko mieshiihdon nousuun on luja. Piirainen on varma, että menestystä tulee jo Tornin olympialaduilla kahden vuoden kuluttua.
"Löin Mietaan (Juha Mieto) kanssa sadan euron vedon miesten viestin olympiamitalista."
Piirainen on tyytyväinen paitsi terävimmän kärjen menestykseen niin myös nuorten urheilijoiden esityksiin huippujen selän takana. Toimitusjohtajan ammattisilmä haki suurimpien otsikoiden taustalta useampiakin merkkejä tulevista tähdistä.
"Esimerkiksi alppihiihdossa nuoret miehet Jouni Kaitala ja Jukka Leino laskivat mukavasti pisteitä. Leinohan melkein vakiinnutti paikkansa pistesijoilla", Piirainen hykertelee.
"Yhdistetyssä pohjoisen pojat Anssi Koivuranta, 15, ja Janne-Pekka Ryynänen, 16, tekivät sellaista jälkeä, että heistä tulee aikanaan kovia kavereita. Mutta antaa nyt poikien ensin kasvaa miesten mittoihin."
Menestys käy
kukkarolle
Hiihtoliiton talousihmisille talven hyvä tulos merkitsee lisää töitä. Toimitusjohtaja Piirainen tietää, että menestyksellä on hintansa.
"On ihan varmaa, että menot kasvavat. On helpompaa ja halvempaa nousta huipulle kuin pysyä siellä. Yleinen kustannustaso nousee joka vuosi ja menestyksen mukana nousee myös vaatimustaso", Piirainen sanoo.
"Huippu-urheilu on hemmetin kallista puuhaa. Mutta en minä valita. Tällainen tulos pitää meidät taustaihmiset nöyrinä. Meidän tehtävämme on turvata urheilijoille mahdollisuus urheilla."
Huippu-urheilu syö Hiihtoliiton rahoista leijonan osan, 75 prosenttia. Julkisen tuen osuus liiton tuloista on 15 prosenttia. Loppu on omaa varainhankintaa.
Piirainen myöntää, että menestystalven jälkeen on helpompaa istua neuvottelupöytään yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisen euron eteen on kuitenkin tehtävä työtä.
"Hiihto on ylivoimaisesti Suomen menestynein huippu-urheilulaji, mutta euroja ei silti voi poimia kuin omenoita puun oksalta. Sponsoroinnin ajat ovat ohi - ei kukaan anna rahojaan ilman vastinetta", Piirainen sanoo.