Helsinki
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen edellyttää, että koko veropaletti tuodaan hallitusneuvotteluissa pöytään. "Tuloverotuksen rinnalle on nostettava kaikki muut verot yhtä aikaa pohdittavaksi. Veroperusteisiin täytyy hallitusohjelmassa ottaa kantaa kautta linjan", Lipponen vaatii.
SDP on nostanut vaaliohjelmassaan työllisyyden ykkösasiaksi. Sen jälkeen tulevat hyvinvointipalvelut. Nämä asetetaan veronkevennysten edelle. Lipposen mukaan SDP ei tingi tästä tärkeysjärjestyksestä.
Hallitusohjelmassa täytyy Lipposen mukaan olla kuitenkin jouston varaa verotuksen osalta tuloratkaisuja ajatellen. "Jos ostovoimaa on tuettava tuloratkaisun yhteydessä myös veropoliittisin toimin, siihen pitää olla mahdollisuuksia", Lipponen sanoo.
SDP:n jo lupaamien inflaatiotarkistusten lisäksi Lipponen mainitsee asteikkomuutokset. Niitä pitää voida harkita tuloratkaisusta riippumatta, ja kevennykset on painotettava pienipalkkaisille. Lisäksi palvelualojen työllisyyttä tulee edistää kohdennetuin vero- ja maksupoliittisin toimin.
Siihen, että kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Ville Itälä on jo tehnyt osinkojen kaksinkertaisesta verotuksesta hallituskynnyksen Lipponen toteaa: "Verokynnys on matalampi kuin kuvitellaan. Jos sanotaan, että osinkoverotukseen ei saa puuttua ennen vuotta 2005, se on sama kanta kuin meillä. Minäkin lähden siitä, että muutoksia ei voi tehdä vielä 2004. Se on liian aikaisin", Lipponen linjaa.
Hän tarkentaa, että osinkoverotuksen muutos voi tulla eteen sen vuoksi, että joudumme EU:n tuomioistuimen ratkaisujen takia muuttamaan järjestelmäämme.
"Valovuosia"
edellä muita
SDP on nostanut työllisyysmäärärahat kynnyskysymykseksi. Puolue menee hallitukseen vain, jos näitä rahoja lisätään. Lipposen mukaan uuden hallituksen ohjelmaan pitää kirjata työllisyyspanostusten etupainotteisuus.
Lipponen myöntää reilusti, että SDP ei ole täysin onnistunut työttömyyden nujertamistavoitteissaan. Silti uusi tavoite 100000 uudesta työpaikasta pitää uskaltaa asettaa. "Työllisyysratkaisut eivät löydy siitä , että vain veroja ja työnantajamaksuja alennetaan. Tarvitaan paljon vahvempia vaihtoehtoja, erilaisia aktiivitoimia", Lipponen sanoo. Hän lisää, että ns. Holmin-Vihriälän malli työnantajamaksujen alentamisesta on mielenkiintoinen, mutta ei yksinkertaisesti toimi käytännössä.
Työllisyyden lisäksi SDP vaatii lisää rahaa terveydenhuoltoon ja lapsiperheille. SDP:n lupaama 400 miljoonan euron lisäsatsaus terveydenhuoltoon on neljä kertaa enemmän kuin keskustalla ja kokoomuksella.
Lipponen vakuuttaa, että SDP:n 12-kohdan ohjelma kestää taloudellisen tarkastelun. Ohjelma on hänen mukaansa "valovuosia edellä" kilpailijoista.
"Siinä varaudutaan alussa suhteellisen heikkoon kehitykseen. Suomen talous kuitenkin elpyy varmasti ensi vaalikaudella. SDP:n mielestä on varaa jatkaa hyvinvointivaltion vahvistamista", Lipponen linjaa.
Mustamaalailuun
ei ole aihetta
Suomen Pankin pääjohtajan Matti Vanhalan ja väistyvän valtiovarainministerin Sauli Niinistön (kok.) varoituksiin, että rahat eivät riitä palveluihin Lipponen sanoo: "Puheita on väännetty sellaiseksi, että mitään ei voi tehdä ja että kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän hölmöjä, kun eivät tätä ymmärrä. Ei politiikassa tällaisilla eväillä voi olla liikkeellä. Se johtaa siihen, että ajaudutaan taantuvaan kierteeseen."
Lipponen korostaa, että varoitusten pitää tulla oikeaan aikaan ja niitä tarvitaan, mutta ne eivät riitä eväiksi.
"Politiikassa pitää olla tavoitteita ja näköala paremmasta." Hän lisää, että pelkkä kurjuutta kansalaisille ei ole luvassa. Mustamaalauksiin siitä, että mitään ei ensi vaalikaudella voida tehdä, ei ole aihetta. "Me olemme siinä hyvässä tilanteessa, että perusasiat on pantu kuntoon."
Aluepolitiikan
linja nyt oikea
Lipponen puolustaa voimakkaasti nykyistä aluepolitiikkaa: Linja on oikea. Se on tuottanut paljon tulosta. "Hallitukselta riippumatta nykyistä aluepolitiikan linjaa pitää jatkaa", Lipponen sanoo.
Samalla on huolehdittava maan ainoan metropolin, pääkaupunkiseudun tarpeista ja estettävä köyhyyden pesiytyminen pysyvästi pääkaupunkiseudun lähiöihin. Kainuu ja muut syrjämaakunnat pitää nostaa osaamispohjaiseen kehitykseen, Lipponen kuvaa jatkotoimia.
"Osaamisen vahvistaminen edellyttää verkostoitumista. Tämä byrokraattinen sana tarkoittaa yhteistoimintaa", Lipponen huomauttaa. Kainuu tarvitsee lisäksi investointitukea ja sotu-maksujen alennusta Lapin kokeilun tapaan pitää myös vakavasti selvittää.
Lipponen perää aluepolitiikan arvostelijoiltakin oikeaa ajattelutapaa: "Ymmärrettäisiin, että aluepolitiikkaa ei enää harjoiteta suljetussa maassa, vaan globaaleissa olosuhteissa."