Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit esittivät syksyllä eri vaalien järjestämistä samaan aikaan keväällä. Pois lukien eurovaalit, joiden ajankohdasta päättää EU.
Yhteiseksi vaalipäiväksi tarjoillaan eduskuntavaalien ajankohtaa, huhtikuun kolmatta sunnuntaita. Näin presidentinvaali siirtyisi sijoiltaan parilla kuukaudella ja kunnallisvaalit puolella vuodella. Ehdotusta aletaan jalostaa parlamentaarisessa työryhmässä.
Sihteereillä on oma lehmä ojassa. Samanaikaisuus toisi jäntevyyttä heidän johtamansa puoluekoneiston toimintaan. Sihteereiden ei tarvitsisi koko ajan potkia väheneviä aktiiveja takamuksille, kun yksistä vaaleista päästään ja seuraavat jo kurkottavat kulman takana. Säästyisi rahaakin.
Jos nykymeno jatkuu, vuoden 2024 aikana järjestettäisiin kolmet vaalit: presidentin-, euro- ja kuntavaalit. Kolmia vaaleja ei kestä hutera puolueaparaatti, vielä vähemmän kansa.
Vaikka puoluevirkailijoita sopii aina epäillä, vaalipäivien yhdistämisessä on itua.
Samoilla tulillahan eri vaalit menisivät. Etenkin kun vaaleista huolimatta kampanjan kuluessa puhutaan aina samoista yleispoliittisista teemoista.
Viime presidentinvaaleissa tämä sai jo surkuhupaisia piirteitä. Presidenttiehdokkaat pantiin tiukoille kaikissa muissa asioissa paitsi niissä, jotka kuuluvat presidentin toimivaltaan.
Tämä ei ole ihme, sillä presidentiltähän on jo lähes kaikki valta riisuttu pois. Ulkopolitiikassa, johon ei lueta Euroopan unionin asioita, presidentillä on vielä tekemistä, mutta sen ympärille on vaikea rakennella kansalaisia koskettavia vastakkaisasetelmia.
Kunnallisvaaleissa päämaali on useimmiten suunnattu hallituspolitiikkaan. Asioissa, joissa on mokattu kunnissa ihan itse, ei sitä tietenkään myönnetä, vaan syyllinen etsitään joko istuvasta tai edellisestä tai sitä edellisestä hallituksesta. Riippuen siitä, ketä kulloisessakin hallituksessa on ollut.
Joka tapauksessa syytä haetaan yleisestä politiikasta, joka on pakottanut onnettoman kunnan surkeisiin ratkaisuihin.
Parlamentaarisen työryhmän kannattaisi jalostaa puoluesihteereiden ehdotusta piirun verran fiksummaksi. Se tapahtuisi niputtamalla kaikki kotoiset vaalit yhtä aikaa pidettäviksi.
Presidentti-instituutio on jo niin mitäänsanomaton, että se voitaisiin lopettaa tyystin. Jos tasavalta ei kestä tätä vielä, ainakin presidentin virkakausi tulisi lyhentää kuudesta neljään vuotta. Se tuskin Suomea horjuttaisi.
Tämä mahdollistaisi kaikkien kolmen vaalin pitämisen samana päivänä. Silloin ei tarvitsisi kauhistella puurojen ja vellien sekoittumista vaalikentillä; että kunnallisvaaleissa puhutaan EU:sta, eduskuntavaaleissa terveyskeskusjonoista ja presidentinvaaleissa työttömyydestä.
Kaikki asiat liittyvät toisiinsa, joten on luontevaa, että niitä käsitellään yhtäaikaisesti. Näin saadaan paras kuva myös siitä kokonaisuudesta, jota kukin puolue haluaa tarjota kansalle.
Jos kaikki vaalit pidettäisiin samana päivänä, valitut saisivat riittävän ajan toteuttaa ohjelmiaan ilman jatkuvaa vaalikampanjointia.
Järkevän politiikan teko on osoittautunut vaikeaksi jo yksistään siitä syystä, että lähestyvien vaalien paine on päättäjien päällä koko ajan. Tämä hidastaa suurten uudistusten läpivientiä niin kuin on nähty Kataisen hallituksen aikana.
Neljän vuoden välein tapahtuva kampanjointi nostaisi kansalaisten kiinnostusta politiikkaan. Jatkuva vaalimelske puolestaan turruttaa äänestäjät.
Jos kansalaisten aktiivisuutta halutaan lisätä, sitä tukisi siirtyminen nettiäänestämiseen.
Tutkimusten mukaan se innostaisi etenkin nuorta väkeä. Sinne toimet tuleekin suunnata, sillä vanhemmathan käyvät uurnilla jo pelkästään äidinmaidosta imetyn velvollisuudentunteen voimalla.