Oululla on kaikki perusteet päästä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tämä toisi tarvittavaa lisärahoitusta Nokian työpaikkavähennysten korvaamiseksi.
Talouselämän rakennemuutos kouraisee syvältä Oulua. Vielä muutama vuosi sitten ei olisi uskonut, että tässä käy näin.
Nyt kaupunki on hakemassa pääsyä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tämä antaisi mahdollisuuden saada lisärahoitusta uuteen taloudelliseen toimeliaisuuteen suurten työpaikkamenetysten jättämän aukon täyttämiseksi.
Oululla on kaikki edellytykset päästä rakennemuutosalueeksi, siksi rajujen toimien kohteeksi kaupunki on joutunut.
Rakennemuutostukien varaan ei kuitenkaan voida paljon laskea, sillä näin saatava lisätuki on vaatimaton siihen verrattuna, mitä kaupunki on menettänyt. Parhaimmillaan tuet antavat lisäpotkua panna alulle toteuttamiskelpoisia hankkeita, joilla luodaan uusia työpaikkoja.
Joka tapauksessa edessä on pitkä työ. Siihen on tartuttava välittömästi.
Muutama vuosi sitten Oulu paistatteli huipputeknologian mallikaupunkina. Oulun ”ihmettä” tultiin ihastelemaan aina ulkomaita myöten.
Yksi Oulun menestyksen tekijöistä on ollut matkapuhelinvalmistaja Nokia. Se on työllistänyt suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä Oulussa ja sen lähialueilla.
Nokian ajautuminen kriisiin ei ole voinut olla heijastumatta Ouluun. Muutaman viime vuoden aikana tuhansia työpaikkoja on hävinnyt ja korkeasti koulutettua väkeä on joutunut työttömäksi. Onnekkaimmat ovat työllistyneet, mutta eivät suinkaan kaikki.
Tänä syksynä tapahtuva seitsemänsadan nokialaisen ja muutaman sadan alihankkijoiden palveluksessa Nokialle töitä tehneen työntekijän irtisanominen tuo työmarkkinoille lyhyessä ajassa valtavan joukon väkeä.
Menetyksen korvaaminen uusilla työpaikoilla tulee ottamaan aikansa. Siihen tarvitaan myös kaikkia niitä tukivälineitä, mitä yhteiskunnalla on tarjottavana tällaisten tapausten varalle.
Suomessa on kymmeniä paikkakuntia joutunut kokemaan vastaavanlaisen menetyksen. Varsinkin paperi- ja puunjalostusteollisuuden tehtaiden lakkauttamiset ovat koetelleet monia perinteisiä teollisuuspaikkakuntia.
Vuosina 2007–2011 yli kaksikymmentä paikkakuntaa nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Parhaillaan tuen piirissä on kymmenkunta aluetta. Ne ovat oikeutettuja saamaan yleisiä työllisyys- ja elinkeinotukia suurempia avustuksia. Vuositasolla toimintaan on käytetty noin 40 miljoonaa euroa.
Rakennemuutospaikkakuntien tukemisesta on saatu hyviä tuloksia, vaikkakin menetettyjä työpaikkoja ei ole kyetty korvaamaan lyhyessä ajassa. Tilanne näillä paikkakunnilla olisi paljon huonompi, ellei ylimääräistä tukiruisketta olisi ollut käytettävissä.
Rakennemuutostuet ovat määräaikaisia eikä niiden varaan voida rakentaa toimintaa pitkän päälle. Pysyvät työpaikat syntyvät hyvistä ideoista ja kovan työn kautta. Tukipolitiikalla voidaan antaa elinvoimaiselle idealle tärkeä aloituspotku.