Näin suomalaisesta näkökulmasta MM-kisojen polttopiste on jo viimeiset 20 vuotta kohdistunut vain ja ainoastaan mitaliotteluihin - pääseekö Suomi niihin vai ei.
Kirkkaimmista mitaleista pelataan vasta viikon päästä, mutta pitää muistaa, että toisessakin päässä tapahtuu kaiken aikaa. Siinä päässä, missä panokset ovat ehkä vieläkin kovemmat kuin taistelussa mitalikorokkeelle.
Putoamistaistelun välitilinpäätös naulattiin jo keskiviikkona, kun Norja, Itävalta, Ukraina ja Latvia joutuvat taistelemaan paikastaan eliitissä. Nämä maat eivät pelaa mitaleista. Ne pelaavat paikastaan maansa jääkiekon tulevaisuudesta, johon suuntaviivat saadaan täällä Moskovassa.
Kärppien pelejä yli 20 vuotta paikan päällä todistaneena ne huikeimmat ottelut eivät ole mestaruus- tai mitalipelejä. Voittamisen ja häviämisen draaman pystyi aistimaan kaikkein syvimmin, kun Kärpät yritti paluuta SM-liigaan 1990-luvun alussa ja lopussa.
Epäonnistumisia tuli liukuhihnalta, ja täyttymys tuli vasta 11.4. 2000.
Silloin voittajat nauroivat, kun taas häviäjien silmistä valui kyynelnoro.
Italian joukkue oli onnesta sekaisin, kun se teki mahdottomasta mahdollista ja kyykytti Latviaa jatkoajalla. Samalla Italia varmisti A-sarjapaikkansa ensi vuoden MM-kisoihin Kanadaan. Maahan, joka on jääkiekkoilun syntymämaa. Paikkaan, jonne kaikki itseään kunnioittavat kiekkomaat haluavat. Uusina sinne paikkansa ovat jo varmistaneet Slovenia ja Ranska.
Latvia on kuulunut MM-kisojen A-sarjaan vuodesta 1997 alkaen. Nyt Latvia joutuu tiukan paikan eteen. Se joutuu nöyryyttävällä tavalla taistelemaan sarjapaikastaan, mutta hyvä näin: yllätykset kuuluvat urheiluun.
Kenelläkään ei ole ikuista kausikorttia aurinkoon. Eihän se olisi kivaa, jos suosikki aina voittaisi, ja altavastaaja häviäisi.
Olisiko se kivaa, jos Kärpät voittaisi mestaruuden kymmenen kertaa peräkkäin...?
Leijonajoukkue on kohdannut Moskovassa vastustajan, joka on ehkä kavalampi kuin mikään joukkue kaukalossa. Päävalmentaja Erkka Westerlund puhuu flunssasta, joka on käynyt joukkuetta läpi pelaaja pelaajalta. Oireita on diagnosoitu viidellä pelaajalla ja myös päävalmentajalla.
Onko kysymys allergiasta, liian voimakkaasta allergiasta, bakteerikannan äkillisestä muutoksesta vai mistä? Leijonalääkäri Harri Hakkaraisen mukaan tauti ei ole tarttuvaa ja se talttuu hyvällä lääkityksellä noin vuorokaudessa.
Westerlundin ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä reservejä riittää. Joukkue on niin tasainen, että kaukaloon voi komentaa oikeastaan aivan kenet tahansa.
Jarkko Ruudun voimataklaus vappupäivän Venäjä-ottelussa nousi puheenaiheeksi vielä keskiviikkona Moskovassa. Oliko taklaus puhdas, ja oliko 5+20=25 minuutin tuomio oikeutettu?
Paljon tätä olennaisempaa olisi kysyä, miksi samalle miehelle sattuu aina jotain tällaista. Miksi sama mies lentää säännöllisesti suihkuun ja haukkuu vielä erotuomaritkin?
Hyvä on. Kaukalossa pitää olla kovuutta, mutta pitää muistaa, että Venäjä teki varsin ratkaisevan 4-1-maalin hänen jäähynsä aikana.
Ruutu-brothersin kommentoinnissa pitää kuitenkin olla tarkkana. Vuosi sitten tähän samaan aikaan tällä samalla palstalla kritiikin nuoli osoitti Tuomo Ruutua, joka saapui Riikaan keskenkuntoisena ja pelasi nollakisat.
Lukijoiden mielestä kritiikki oli kohtuuton. Ainakin jos sitä mitataan sähköpostien määrällä.
Sähköposti nimittäin meni tukkoon.
Jouko Vuorjoki
jouko.vuorjoki@kaleva.fi