markku.mantila@kaleva.fi
Muistatteko elokuvan "Wall Street" ja suursijoittaja Gordon Gekkon, jota näytteli Michael Douglas? Gekko oli mies, joka sai syntymässään sydämensä kohdalle taskulaskimen ja jolle tehtiin jo nuorena omantunnon ohitusleikkaus.
Gekkon mielestä kaikkea eläväistä ja olevaista maailmassa pyörittää ahneus. Pyörät pyörivät, kunhan annetaan ahneuden jyllätä vapaasti. Ahneus on hyväksi, julisti Gekko.
Amerikkalaiseen tapaan - tosin vain elokuvissa - Gekkolle käy huonosti. Hänenlaisekseen pyrkinyt oppipoika tulee tunnontuskiin ja ilmiantaa idolinsa, Gekkon. Oikeamielisyys, rehtiys ja reiluus ohittavat lopulta ahneuden.
Ja kaikki hyvin.
Wall Streetistä tuli mieleen Destia, tienrakentaja joka on näkynyt viime aikoina otsikoissa enemmänkin siitä, mitä ei pitäisi tehdä kuin siitä mitä sen olisi pitänyt tehdä.
Toimitusjohtajan paikalta poispotkitun Jukka Laaksovirran toimien kaivelu tuottaa kuonaa joka lapionpistolla. Ex-toimitusjohtajan rahankäytössä olleet epäselvyydet lienevät kuusinumeroista luokkaa. Destian työntekijöiden katkeruus on tavallistakin enemmän paikallaan. Samaan aikaan kun johto kuppasi yhteistä lompakkoa, firmasta suunniteltiin vähennettäväksi 250 työntekijää.
Destian hallitus erosi viikolla. Se olikin vähintä mitä hallitus kykeni tekemään. Se oli nolattu pahasti, sitä oli vedätetty ja johdettu harhaan. Pelkästään Laaksovirran rekrytointi epäonnistui. Firman tilintarkastaja nukkui hänkin. Ei nähnyt mitään eikä kuullut mitään. Ei edes nimetön ilmianto aiheuttanut toimenpiteitä ennen kuin siihen tarttui Ylen toimittaja.
Miettimään jää, miten mahtaa olla valvonnan laita valtion muissa firmoissa. Paljonko destioita ja laaksovirtoja tästä maasta mahtaakaan löytyä.
Otsikoita nousi vielä siitä, pakottiko omistajaohjauksesta huolehtiva ministeri Jyri Häkämies Destian hallituksen ulos vai ymmärsikö se lähteä itse. Häkämies kiistää painostaneensa mutta oli koko erosta silminnähden tyytyväinen.
Oikeastaan Häkämiehen olisi pitänyt kääriä hihat, painua itse Destian johdon tiloihin, haukkua koko orkesteri pataluhaksi ja saatella korvanipukasta taluttamalla yksi kerrallaan ovesta ulos salamavalojen välkkyessä. Jokin hyvitys on veronmaksajan saatava, koska firman huono johtaminen ei kuitenkaan ole rangaistava rikos, eikä Destian hallitukselle eron lisäksi ole tulossa muita seuraamuksia.
Jääpähän vain jokunen kokouspalkkio saamatta.
Suomi on lamassa, kenkä heiluu kuin Saariselän monotansseissa, yritykset kitkuttelevat selvitäkseen markkinoiden rajusta supistumisesta. Uusia valtionyhtiöskandaaleja tähän viimeksi tarvitaan.
Tähän saakka kansalaisten sietokykyä on koeteltu valtio-omisteisten yhtiöiden, kuten Stora Enso, rajuissa saneerauksissa. Opposition vasen laita on huudellut ministeriaitioon eduskunnassa, että eikös omistaja saa tehdä firmoilleen mitä haluaa. Eli valtion olisi pitänyt kävellä omistajana esimerkiksi Stora Enson hallituksen ja toimivan johdon yli ja pysäyttää saneeraaja-Karvinen.
Kenties, mutta ei sen pitäisi mennä ainakaan toisinpäin: toimiva johto kävelee omistajan ja omistajaa edustavan hallituksen yli. Niin kävi Destiassa. Kaikki tiet johtivat yhteen lompakkoon, ei yhteiseen lompakkoon.
Ahneus voi pyörittää pyöriä. Mutta pelkästään ahneudella ei teitä rakenneta, edes Suomessa.