Kolumni

Kaikki por­saan­reiät­pi­täi­si nyt tukkia

Aina kun yhdistyy kaksi sanaa, kansanedustajat ja heidän etunsa, nousee jonkinasteinen kohina. Sellaiseen voi nytkin varautua, sillä kansanedustajien eläke-edut ollaan laittamassa uusiksi.

Aina kun yhdistyy kaksi sanaa, kansanedustajat ja heidän etunsa, nousee jonkinasteinen kohina. Sellaiseen voi nytkin varautua, sillä kansanedustajien eläke-edut ollaan laittamassa uusiksi.

Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole mistään uudesta suuresta oman edun saalistuksesta. Nyt jopa aiotaan leikata ne kohtuuttomat eläkepiikit pois, mitkä kansanedustajien palkkiota vuonna 2000 nostettaessa järjestelmään jäivät.

Toki tuolloinkin tiedettiin, että eduskunnan huippupaikoilta, etenkin puhemiehistöstä, eläkkeelle jäävät saavat huomattavasti muita lihavammin eläkepussin. Ongelmaan ei vain puututtu. Oli tärkeämpää hoitaa se varsinainen asia: kaikille kansanedustajille muhkea korostus edustajapalkkioihin.

Kun nyt ollaan remontoimassa kansanedustajien eläke-etuja ensi vuoden alusta yhtä aikaa valtion virkamieseläkkeiden uudistuksen kanssa, jää kansanedustajille kuitenkin vielä oma erikoisetuus. Sopeutumiseläkesysteemi pysyy entisellään. Sitä ei ole tarkoitus peukaloida.

Toisien sanoen kaikkia porsaanreikiä ei tukita, ei edes haluta tilkitä, vaikka tähän tarjoutuisi oiva mahdollisuus eläkeremontin yhteydessä. Niistä nousi jo kohina, kun television A-piste viime viikon perjantaina paljasti, että jotkut entiset kansanedustajat ovat käyttäneet tätä etuuttaan melko venyväisesti. Valtiokonttori on joutunut karhuamaan osalta euroja pois, kun he unohtivat ilmoittaa muuttuneesta elämäntilanteesta.

Säännöksiä on myös selvästi kierretty tietoisesti. Vain mitä muuta kertoo se, että joku on siirtänyt tulojaan puolisonsa yritykselle. Enimmillään takaisinmaksu on ollut 5 000 euroa. Kansanedustajat tuntuvat pitävän sopeutumiseläkettä saavutettuna ja koskemattomana etuutena. Mutta ei senkään ehtojen pitäisi olla betoniin hakattuja.

Mutta ilmeisesti kansanedustajat itsekin ovat nyt tulleet siihen tulokseen, että nykyinen eläkelaki kohtelee heitä niin eriarvoisesti ja lakia pitää korjata. Lisäksi on tarkoitus laittaa nyt erilliset edustajien ja ministerien eläkelait samaan lakiin.

Nykyjärjestelmä on suosinut uran huipulta, puhemiehistöstä, ryhmien ja valiokuntien puheenjohtajan paikalta, eläkkeelle lähteviä. He saavat tuntuvasti muita parempaa eläkettä loppuelämänsä, vaikka istuisivat paikallaan vain kuukauden. Syynä on se, että eläke määräytyy kaavamaisesti vain viimeisen kuukauden palkkion perusteella.

Nyt tämä urapiikki aiotaan leikata pois. Jatkossa myös rivissä istutut vuodet vaikuttavat eläkettä laskettaessa. Koko ura vaikuttaa eläkkeen suuruuteen.

Parempia palkkioita saaville eläke lasketaan siirtymävaiheessa 2001-2007 seitsemän vuoden keskiarvion perusteella. Vuoden 2001 jälkeen eduskuntaan tulleet siirtyvät suoraan uuteen järjestelmään.

Toinen uudistukseen sisältyvä muutos liittyy siihen, että muista tuloista eläkkeitä yhteensovitettaessa otetaan puolet huomioon. Nykyinen tasoitusjärjestelmä leikkaa jopa ministerivuodet kokonaan pois.

Uudessa järjestelmässä hyötyjiä ovat muun muassa ennen eläkkeelle lähtöä lasku-uralle joutuneet poliitikot ja kestoministerit.

Muodollisesti esityksen eläkeremontista antaa toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Tosiasiassa se on muokattu pitkälti eduskuntaryhmien johdossa. Wideroos on tehnyt selväksi, ettei hän edes suostu antamaan esitystä, jos ryhmät eivät ole siitä sataprosenttisen yksituumaisia.

Lakiesitystä on kaavailtu jo ensi kuussa eduskuntaan. Niinpä kaikki ryhmät ovat remonttireiskoja ja keskustan ryhmänjohtaja Timo Kallin tehtävänä on varmistaa, ettei kukaan lipsu.

Vaikka jälleen kansan katsannossa päädytään siihen, että edustajat päättävät itse omista eläkkeistään, ei tätä asetelmaa voi millään välttää. Eduskunta säätää lait siinäkin tapauksessa, että ne koskevat vain kansanedustajia itseään.

Kiusallinen palkkiohomma pyöri vuosikausia edustajien näpeissä kuin kuuma peruna. Lopulta korotusasia ratkaistiin näppärästi perustamalla eduskunnan ulkopuolinen palkkiotoimikunta. Se pesee kansanedustajien kädet kiusallisesta asiasta jatkossa vielä täydellisemmin.

Ensimmäisen, ministeri Jaakko Iloniemen johtaman kolmijäsenisen palkkiotoimikunnan kausi päättyy pian. Uusi toimikunta valitaan toukokuussa. Sillä on täysin itsenäinen päätösvalta siitä, nostetaanko kansanedustajien palkkioita ja jos nostetaan niin minkä verran. Iloniemen toimikunnan esitykset menivät siunattavaksi eduskunnan kansliatoimikuntaan. Se voi joko hyväksyä tai hylätä esityksen, muttei muuttaa sen sisältöä.

Jatkossakin kansanedustajien eläke kertyy tavallista tallaajaa vikkelämpää vauhtia. Täysi eläke, joka on 60 prosenttia palkkiosta, tulee jo 15 vuoden jälkeen.

Nyt riviedustajalla täysi eläke on 15 vuoden jälkeen 3 204 euroa. Puhemiehen paikalta eläkkeelle lähteneellä Riitta Uosukaisella se on 5 150 euroa. Paitsi piikki tähän vaikuttaa se, että Uosukainen ehti kartuttaa eläkettään vanhalla prosentilla.

Vuonna 1995 kansanedustajien eläkeprosentti 66 tippui muiden virkamiesten eläkeprosentin tavoin 60 prosenttiin.

Periaatteessa 18-vuotiaana eduskuntaan tullut voi kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen jäädä 26-vuotiaana pois hankittuaan loppuelämäkseen perustoimeentulon 1 590 euroa kuukaudessa. Eikä hänen tarvitse odotella eläkkeen maksua 65-vuotiaaksi asti. Välivuodet hoitaa sopeutumiseläke.

Miksi sopeutumiseläkettä ei siirretä palkkiotoiminnalle? Näin saataisiin tämäkin kiusallinen asia pois omista näpeistä.