Pyhäjoen vesistöalueelle myytyjen kalastuslupien määrä romahti viime kesänä yli 30 prosenttia. Syynä pidetään joen maineen saamaa kolhua, joka johtui Haapaveden jätevedenpuhdistamon keväisestä toimintahäiriöstä. Nyt kalastuskunnat satsaavat kaikkensa maineen palauttamiseen.
"Lupamäärien romahdus oli itse asiassa suurempi, sillä lukuun ei ole laskettu odotettavissa ollutta lupamäärien kasvua. Edelliskesänä lupien myynti kasvoi lähes 40 prosenttia", Pyhäjokivarren kalastusalueen isännöitsijä Kari Ojala laskee.
Suurin satsaus on kesäkuun 9. päivänä järjestettävä kalastuskilpailu, jota Ojala mainostaa Pohjanmaan suurimmaksi.
"Kilpailun järjestämiseen käytetään yli 20 000 euroa kalastuskuntien rahaa. Muutama kalastuskunta panee kaikki rahansa likoon."
Suurimman osan rahasta muodostaa Haapaveden kaupungin ja Valion maksama korvaus puhdistamo-onnettomuuden haitoista. Osarahoitus tulee myös kalastusviranomaiselta, mutta yhtä kaikki kyseessä on kalastuskunnille kuuluva raha.
Isoja lohia japalkintoja
Haapaveden Mieluskoskeen, Oulaisten Tukalankoskeen, Oulaistenkoskeen ja Vääräkoskeen sekä Merijärven Pyhänkoskeen istutetaan kilpailua varten yli 1 000 kiloa kirjolohta. Suurimmat lohet ovat 4-5 -kiloisia. Joka viides lohi merkitään evämerkillä, joka oikeuttaa ostokorttiin.
Pääpalkinto on peräti 1 700 euroa, jonka saa kilpailussa pisimmän lohikalan pyytänyt kilpailija. Kalastusvälineinä käytetään vapakalastusvälineitä.
"Tärkein tavoite kilpailussa on tehdä Pyhäjokea tunnetuksi alueellisesti merkittävänä kalastuskohteena. Sitä tämä joki kiistatta on, kun joen kunnostukseen, vedenlaadun parantamiseen ja kalakannan elvyttämiseen on uhrattu työtä ja voimavaroja jo vuosien ajan", Kari Ojala toteaa.
Ojala toivoo myös, että suuri kalastustapahtuma avaa viimeistenkin epäilijöiden silmät sille, että kalastus voi olla Pyhäjokialueelle merkittävä matkailuvaltti.
"Ehkä joen arvo nousee myös niiden silmissä, jotka toiminnallaan vaikuttavat joen veden laatuun ja virkistykselliseen arvoon", Ojala huomauttaa.
Erityisesti Ojala haluaa lisätä nuorten kalastusharrastusta.
Vesistön kuntoon kohtuullinen
Pyhäjoen kalataloudellista kehitystyötä on tehty jo pitkään erilaisten projektien kautta. Nyt Pyhäjoki kuuluu niin sanottuun SAP-ohjelmaan, joka on Itämeren kalastuskomission käynnistämä ohjelma lohen palauttamiseksi entisiin kutujokiin. Pyhäjoki on niistä yksi.
"SAP-ohjelman kautta Pyhäjokeen istutetaan noin 100 000 vaelluspoikasta ja saman verran jokipoikasia vuodessa. Määrä on todella suuri", Ojala sanoo.
Istutuksia on tehty vuodesta 1997 lähtien, ja tuloksia odotetaan lähivuosina.
"Viime vuoden saalismäärä oli noin 35 kiloa lohta. Kalastajien havaintojen perusteella me tiedämme, että jokeen on noussut ja jäänyt todella suuria lohia", Ojala sanoo.
Ojalan mielestä tärkeimmät lohen nousun ratkaisut tehdään kuitenkin jo merellä. Kalastusta pitäisi hänen mielestään säädellä riittävän laajalla alueella jokisuulla.
"Itse joessa kalastuksen säätely on hyvin hallinnassa. Meillä on voimassa muun muassa verkkokalastuskielto."
Vesistön tilaa ovat merkittävästi parantaneet muun muassa turvesoiden parantuneet vesienkäsittelyjärjestelmät. Myös säännöstely on saatu parempaan kuntoon, kun Haapakosken voimalaitos muutettiin automaattisesti säädeltäväksi.
"Paljon on vielä tehtävää erityisesti hajakuormituksen vähentämisessä. Veden laatu paranee erittäin hitaasti, mutta ilman tarpeellisia toimenpiteitä se huononee nopeasti", Ojala muistuttaa.
Haapakosken kalaportaan rakentaminen on juuri nyt ajankohtainen asia, jota selvitetään. Se avaisi lohen nousulle tien yläjuoksulle aina Kärsämäelle saakka.