Presidentinvaalin kampanjakoneissa on pantava päälle kirivaihde, jos loppusuoralle halutaan vähän jännitystä.
Pääministeri Juha Sipilä heräsi viiveellä puolueen oman presidenttiehdokkaan hätään.
Presidentinvaalikampanjaa siivittää eteenpäin jo kunnon vaalipuhuri. Ilmassa on kuin onkin kansanjuhlan tuntua, joka vain tiivistyy loppusuoraa kohti mentäessä.
Ehdokkaat kiertävät maata sen minkä ehtivät, tapaavat ihmisiä, antavat haastatteluja, järjestävät tempauksia ja somettavat. Tukiryhmät pitävät kampanjakonetta pystyssä vaalikahviloissa ja -teltoilla.
Presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona, ja varsinainen vaalipäivä on jo kahdentoista päivän kuluttua. Toinen kierros, jos sellainen tulee, on helmikuun toisena sunnuntaina.
Suuret yhteistentit ja yksittäishaastattelut ovat valottaneet ehdokkaiden näkemyksiä ja nostaneet ehdokkaiden välillä olevia eroja esiin. Vaalikamppailussa on siirrytty vaiheeseen, jossa gallupjohdossa olevaa presidentti Sauli Niinistöä haastetaan avoimesti. Niinistöä onkin korkea aikaa haastaa, jos aikoo horjuttaa hänen suosiotaan.
Niinistön kannatus on mielipidekyselyissä ollut luonnollisesti paljon korkeampi kuin kuuden vuoden takaisissa mittauksissa. Istuva presidentti on aina etulyöntiasemassa kilpailijoihinsa nähden, sillä vain hänellä on kokemusta presidentin tehtävien hoidosta. Niinistön toimista ei liioin voi esittää isompia moitteita.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaana oleva kokoomustaustainen Niinistö on suosittu yli puoluerajojen. Oletettavaa silti on, että viimeistään seuraavien kannatuskyselyjen tuloksissa näkyy, että äänestäjiä siirtyy ainakin jossakin määrin oman puolue-ehdokkaansa taakse.
Maanantaina julkistettujen nuorisovaalien perusteella ylivoimainen ykkönen on edelleen Niinistö ja kakkonen vihreiden Pekka Haavisto. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on kolmantena ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen neljäntenä.
Mielipidemittaukset ovatkin olleet muille ehdokkaille karua luettavaa. Liioin vihreiden Haaviston taakse ei ole syntynyt samanlaista ilmiötä kuin kuusi vuotta sitten.
Pääministeri Juha Sipilä pani viikonvaihteessa arvovaltansa peliin keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen puolesta. Lievältä uhkaukselta maiskahtaneet terveiset keskustan kenttäväelle olivat selvät: puolueen menestys presidentinvaalissa vaikuttaa osaltaan Sipilän jatkohaluihin puolueen puheenjohtajana. Suomeksi sanottuna jos keskustalaiset eivät äänestä presidentiksi Vanhasta, he saavat valmistautua ajatukseen, että puolueen puheenjohtaja vaihtuu.
Keskustan kannalta tilanne on nolo, jos puolueen kannattajia lipeää suuressa mitassa asiaosaamisellaan vakuuttaneen Vanhasen sijaan etenkin Niinistön ja ilmeisesti ainakin jossakin määrin Väyrysen taakse. Sipilä tosin heräsi Vanhasen hätään vasta viiveellä, vaikka Vanhanen on ollut ehdokkaana jo puolitoista vuotta.
Loppusuoralla paljon riippuu siitä, miten tv-tentit menevät ja millaisia lukemia odotettavissa olevat viime hetken gallupit näyttävät. Jos gallupit pysyvät ennallaan, tulos on selvä. Jos niihin tulee värinää, toinenkin kierros olisi vielä mahdollinen.