Jokainen pelaa tavalla tai toisella. Pelaamista on kahvitunnin pasianssipeli tai kännykällä otettu tetris-erä. Tyypillinen pelien suurkuluttaja on 16-40-vuotias mies. He ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Naisten pelaaminen lisääntyy koko ajan.
Aasiasta tulossa oleva trendi on casual-pelaaminen. Se tarkoittaa, että pelataan paikoissa, joissa on aikaa tapettavana, kuten busseissa, junissa ja odotustiloissa. Toinen Aasiasta tuleva trendi ovat älypelit. Aasiassa älypelit ovat erityisesti vanhusten suosiossa. Niillä he pitävät aivot virkeinä.
Peleistä nopeimmassa kasvussa ovat mobiili- ja verkkopelit. Verkossa nousevat MMO-pelit eli massive multiplayer online games. Kyse on siis peleistä, joita pelataan verkon yli useiden pelaajien kesken.
Strategiapelit ja first person shooter -pelit eli ajopelit ovat jatkuvasti suosiossa.
Myös edugaming eli oppimiseen käytetyt pelit nostavat suosiotaan.
Pelit ovat mukana kolmen ministeriön yhteisessä kulttuurivientistrategiassa. Asiantuntijan mukaan tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa pelit ovat samanlaista kulttuuria kuin kirjallisuus tai klassinen musiikki.
Suomessa ala työllistää nyt 1 200--1 300 henkeä. Vuoden 2012 tavoite on 3 500 työpaikkaa.
Suomessa ensimmäinen kaupallinen peli tehtiin vuonna 1986. Ensimmäiset pelitalot Bloodhouse ja Terramarque perustettiin 1993. Vuonna 1995 ne yhdistyivät Housemarque-pelitaloksi, joka toimii alalla edelleen.