Siikalatva "Voiko maalla elää kuntaliitoksen jälkeen" oli aiheena Siikalatvalla maanantaina järjestetyssä, kansan liikkeelle saaneessa keskustelutilaisuudessa.
Ainakin hallinto- ja kuntaministeri Tuomo Töllin (kesk.) vastaus kysymykseen tuli selväksi.
"Kyllä voi elää, ja jopa paremmin kuin ennen liitosta. Kaiken perusta on palvelujen turvaaminen, ja kuntarakenteen muuttaminen on yksi väline siinä", ministeri tähdensi.
Töllin mukaan kuntaliitoksen ei tarvitse tarkoittaa minkään menettämistä, ei edes paikallisidentiteetin.
"Sekin voi säilyä, jos päättäjät ottavat oikeasti vastuun asioista. Eri mieltä saa olla, mutta vastapuolenkaan luottamusta ei saa pettää. Kyläkohtaisuus käy, muttei vastakkainasettelu."
Ministeri näkee kuntien selviytymisen edellytyksenä etenemisen oman kulmakunnan edunvalvonnasta yhteiseen kehittämiseen.
Tölli muistutti, että kuntien määrä vähenee edelleen nopeasti. Liitoksia vauhdittaa muun muassa se, että kuntien toimintamenot kasvavat koko ajan nopeammin kuin tulot.
Sanomalehti Kalevan, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Maaseudun sivistysliiton Piippolassa järjestämässä tilaisuudessa kuultiin yleisöltä, että suurimman osan elämään kohta kaksi vuotta vanha kuntaliitos ei ole vaikuttanut juurikaan.
"Sen sijaan valtuutettujen parista alkaa löytyä nurkkakuntaisuutta", tiesi kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Erkki Kauranen (kesk.).
Aimo Remes toivoi, että sopu palvelujen sijoittamiseen löytyy, sillä "seinät eivät paranna, vaan se, että niiden sisällä on oikeaa toimintaa."
Päivähoidossa työskentelevä Jaana Fält vakuutti, että työntekijät ajavat kunnan kaikkien alueiden tasavertaista kohtelua. Erityisen tärkeää se on lapsiperheiden kohdalla.
"Jokainen entinen kuntakeskus tarvitsee oman päivähoitopisteen, eikä ennalta ehkäisevästä työstä saa tinkiä", hän vetosi.
Aimo Lehmikankaan mukaan huoli valtuustopaikkojen tavoittelusta keinoja kaihtamatta on Siikalatvalla turha.
"Pikemmin tuntuu, että taistelua käydään siitä, kuka pääsee pois päättäjän paikalta."
Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtajistoon kuuluva kiiminkiläinen kunnanvaltuutettu Mikko Marjomaa (vihr.) toivoi, että kuntaliitoksia nähdään pian lisää Oulun seudulla. Seuraava voisi hänen mielestään olla Oulun eteläpuoleinen Rantalakeuden kaupunki.
"Maalla on paljon valtteja, kuten puhtaus ja lähiruoka. Oulun toimiessa veturina maaseutukin voi menestyä", hän totesi.
Yrittäjä Paavo Anttila kertoi, ettei uuden kunnan synty ole vaikuttanut yrittämiseen mitenkään.
"Täällä puhutaan paljon kehittämisestä. Se kuulostaa vähän entisen idänpolitiikan tapaiselta liturgialta. Siikalatva tarvitsee menestyäkseen vientiyrityksiä", hän neuvoi.
Haapavedeltä saapunut Antti Pekkinen näkee ihmiset maaseudunkin suurimpana voimavarana.
"Aivovienti on meille suuri ongelma. Nuoret lähtevät katselemaan leveämpää leipää muualta."
