Kolumni

Kaikki on suh­teel­lis­ta, myös 270 mil­joo­naa

Euroissa eli nykyrahassa 270 miljoonaa on kaikkien mielestä paljon. Useimman mielestä se on suorastaan mieletön rahakasa. Ensi lauantaina Lotossa tarjolla oleva kahdeksan miljoonan euron jättipotti tekisi kenet tahansa onnelliseksi, mutta 270 miljoonaan euroon suhteutettuna sekin on aika vähän.

Euroissa eli nykyrahassa 270 miljoonaa on kaikkien mielestä paljon.

Useimman mielestä se on suorastaan mieletön rahakasa. Ensi lauantaina Lotossa tarjolla oleva kahdeksan miljoonan euron jättipotti tekisi kenet tahansa onnelliseksi, mutta 270 miljoonaan euroon suhteutettuna sekin on aika vähän.

Kaikki on siis suhteellista, myös 270 miljoonaa. Paljon vai vähän, se riippuu vain siitä, mihin suhteutetaan.

Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen piipahti pari viikkoa sitten Raahessa, ja tapasi vierailullaan myös paikallisen median edustajia. Isännöimällään toimittajatapaamisella toimitusjohtaja puhui muun ohella myös 270 miljoonasta eurosta.

Toki Tammisen kalvoilla oli paljon muitakin lukuja, suurempiakin, mutta 270 miljoonaa euroa liittyy oleellisesti nimenomaan Raaheen.

Kuullun perusteella ja kärjistäen voisi sanoa, että 270 miljoonaa euroa on summa, joka ei Tammista naurata. Toimitusjohtaja oli jopa hieman näreissään puhuessaan kyseisestä rahasummasta.

Kaikki on siis suhteellista, myös 270 miljoonaa. Tekeekö se ihmisen iloiseksi vai saako se ihmisen närkästymään, se riippuu vain siitä, mistä vinkkelistä tarkastelee.

Tammisen johtama teräsyhtiö käyttää vuosina 2010-2012 Raahen-tehtaan raudanvalmistuksen tuotantoinvestointeihin melkoisen määrän rahaa.

Kolmen vuoden aikana peruskorjataan kaksi masuunia, siirrytään käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena rautapellettejä ja uudistetaan ympäristöteknologiaa. Investointien kokonaisarvo on - yllätys, yllätys - 270 miljoonaa euroa.

Se, että kyseinen summa on peräti noin 11 prosenttia lähes 12 000 henkilöä 27 eri maassa työllistävän Rautaruukin viime vuoden liikevaihdosta, ei vie toimitusjohtajalta yöunia. Yhtiön terästuotannon viime vuoden liikevaihdosta samainen summa on 17 prosenttia, eli melkein viidennes.

Kaikki on siis suhteellista, myös 270 miljoonaa. Jos Raahen kaupunki saisi moisen euromäärän käyttöönsä, kaupungin toimintamenot olisi kuitattu sillä 26 kuukauden ajaksi.

Toimitusjohtajaa närkästyttää Raahen-tehtaaseen kolmen vuoden aikana uppoavassa 270 miljoonan euron rahamäärässä se, että kukaan ei hänen mielestään tunnu noteeraavan sitä millään tavalla. Ei, vaikka investointikokonaisuudessa on markoiksi muutettuna kysymys pitkästi yli vanhasta miljardista.

Summan suuruuden ohella asian tekee Sakari Tammisen mukaan noteeraamisen arvoiseksi se, että 270 miljoonan euron investoinnit eivät tuo yhtiölle ja tehtaalle käytännössä mitään uutta. Sillä ainoastaan varmistetaan toiminnan ja tuotannon jatkuminen Raahessa.

Raahen-tehtaalta tai sen aitojen ulkopuolelta on varmasti vaikea löytää sellaista, joka sanoisi olevansa pettynyt yhtiön päätökseen peruskorjata masuunit.

Ykkösmasuunin peruskorjaus viime kesänä ja kakkosmasuunin peruskorjaus tänä kesänä ovat ennen kaikkea henkilöstölle, mutta myös koko Raahen talousalueelle merkki siitä, että kaupungille elintärkeä rautasydän jatkaa sykkimistään.

Eli aivan kuten toimitusjohtaja Tamminen asian itsekin ilmaisi: 270 miljoonan euron investointipaketilla varmistetaan se, että Rautaruukki toimii tulevaisuudessakin sillä Rojuniemen tontilla, jonka Kekkonen hyväksi katsoi.

Kaikki on siis suhteellista, myös 270 miljoonaa. Riippuu vain siitä, arvostaako summan suuruutta vai sitä, mitä sillä saa.

Yrityksen kuin yrityksen on pidettävä koneet ja laitteet kunnossa tuotannon turvaamiseksi. Jollekin se voi maksaa 270 miljoonaa euroa, jollekin vähemmän.

Muuten, tässä kolumnissa 270 miljoonaa euroa tuli noteerattua 16 kertaa.