Merijärven kaikki peruskoululaiset mahtuisivat samaan kouluun. Mutta näin ei ole. Yhdellä kyläkulmalla pyöritetään yhä ala-astetta 17 oppilaalle. Pyhänkosken koulu "olisi pitänyt lakkauttaa jo ajat sitten", heittää kirkonkylässä sijaitsevan Koivupuhdon koulun rehtori Martti Tiilikainen.
Kirkonkylän koulun rehtori perustelee kantaansa vetoamalla valtuuston taannoiseen päätökseen lakkauttaa Pyhänkoski, kun oppilasmäärä putoaa alle 20:n. Kun se putosi, kunnan päättävä elin siunasi parin vuoden lisäajan Pyhäkoskelle toivossa, että kylälle siunaantuu jostain lisää lapsia.
Martti Tiilikainen muistuttaa, ettei ihmisiä voi siirrellä asumaan paikasta toiseen niin kuin edesmenneessä Neuvostoliitossa. Häntä ihmetyttääkin, miten asukkaita saataisiin Pyhänkoskelle, kun heitä ei saada kirkonkyläänkään. Merijärvi menettää väkeä hissukseen koko rintamalla.
Kunta on pitänyt yllä kyläväen toivoa teettämällä kaavan Pyhänkosken alueelle. Sen avulla halutaan houkutella uusia perheitä kylälle. Ja tottavie, Pyhäjoki on juuri Pyhänkosken kohdalla kauneimmillaan. Mahtava koski pauhaa valtoimenaan keskellä kylää. Mutta se ei taida riittää houkuttimeksi eikä siitä taida olla koulun pelastajaksi.
Kaikille
yhtä iso siivu
Martti Tiilikainen ei halua tappaa kyläkoulua tappamisen ilosta. Vaan siksi, että nykyisellään kustannukset oppilasta kohti siellä tulevat paljon kalliimmaksi kuin kirkonkylän koulussa. "Kun samaa kakkua syövät kaikki, miksi toisten täytyy saada siitä suurempi siivu?" hän perää.
Sitä paitsi Koivupuhdosta löytyy koska tahansa tilat Pyhänkosken oppilaille. Kohta entistä ehommat luokat, sillä koulua aletaan peruskorjata 1,5 miljoonan euron edestä ensi vuonna. Ja matka Pyhänkoskelta kirkolle ei ole nykypelin mitään. Tiilikainen mittaa sen kymmenen minuutin pituiseksi.
Pyhänkoskella koulun lopetus koetaan haudanvakavaksi asiaksi. On turha kuvitella, että päätös siunataan murinoitta valtuuston budjettikokouksessa myöhemmin syksyllä. Asiasta puhutaan ja sen päälle uhotaan niin kodeissa kuin koulun kulmilla.
Joni Kaarelalla, joka on yksi neljästä Pyhänkosken ekaluokkalaisesta, on vissi kanta asiaan: "Lakkautus ei tunnu kivalta. Tämä on kivempi koulu kuin iso koulu. Kotona on puhuttu, että jos koulu lakkaa, me muutetaan eri paikkaan."
Äitiyslomalta töihin juuri palannut opettaja Sinikka Autio kehuu kyläkoulua mahtavaksi ja luonnonläheiseksi sekä sen henkeä mukavaksi. Hän opettaa eskareita ja ykkösluokkalaisia, kahdeksaa lasta. Luokassa olisivat myös kakkosluokkalaiset, jos heitä olisi, mutta ei ole. "Eihän sille voi mitään, jos lapsia ei ole riittävästi."
Valta viedään valtuustolta
Niille merijärvisille, jotka pelkäävät ison koulun suuria ongelmia, Martti Tiilikainen huomauttaa 207 oppilaan Koivupuhdonkin olevan pieni koulu. "Oikeastaan tämä on aika ihanteellisen kokoinen. Täällä pystyy vielä tuntemaan oppilaat. Ja kun ala- ja yläasteikäiset ovat samassa koulussa leikkimielisyyskin säilyy pitempään."
Taistelu kyläkoulun säilyttämisestä on enemmän säätö kuin poikkeus. Mikäli hallituksessa kaavailtu valtionosuuden muutos toteutuu, menettävät kunnat alle 80 oppilaan kouluista maksetun ylimääräisen valtion rahan, joka on 20 prosenttia jokaista pikkukoulun oppilasta kohti.
"Tällä on suosittu pikkukouluja. Jos laskentaperuste muuttuu esitetyllä tavalla, valtakunnantasolla päätetään pitkälle, mitä kouluverkkokentässä tapahtuu. Valtuustolle ei jää paljon paikallista harkintavaltaa", arvioi lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta.