Kaikki loppuu ai­ka­naan

Vigossa köydet kiinnitettiin laituriin illansuussa. Loppumatka meni enemmäkseen koneella ajaen sumuisessa, heikkotuulisessa säässä. Sumupilvien välistä ihailimme Espanjan rannikon komeaa vuoristoa.

Vigo on hienon näköinen noin 300 000 asukkaan kaupunki, joka nousee ylös pitkin merestä kohoavia vuorten rinteitä.Rannat ovat täynnä satamia, veneitä ja laivoja. Juuri nyt satamasta on lähdössä valtava loistoristeilijä Atlantic Oceanis, kahden ruotsinlaivan kokoinen laivajätti.

Purjehdus on nyt Sepon ja minun osalta loppu. Jäljellä on kotimatka sunnuntaina. Reissu on tarjonnut meille mahtavan kokemuksen. Kaksi viikkoa olemme seilanneet yli 1100 mailia eli lähes 2000 kilometriä merta, käyneet kuudessa maassa ja nähneet ja kokeneet joka päivä uusia asioita. Päivät ja matkan varren tapahtumat ovat vielä yhtenä mylläkkänä mielessämme, niissä riittää meillä sulattelemista. Matkan varrella nähdyt asiat, joka päivä erilainen meri, laivat. linnut, pyöriäiset, valaat jäävät mieleemme. Mahtava kokemus on ollut myös joukkueemme yhteistyö ja hyvä henki. Suuri kiitos Tracker My Wayn porukalle. Ruokosen Matti on mahtava kippari. Guernseyn saaren paras venekitaristi Juuso ja tekniikkaihme Tumppi olivat loistoseuraa koko matkan ajan. Porukan vääpeli ja vakituinen aamupuuron keittäjä Seppo nauratti meitä monet kerrat lausahduksillaan, jotka pistivät asian kuin asian järjestykseen. Meillä oli hyvä tiimi.

Onnea pojille unelmamatkalleen Las Palmasiin, Karibialle ja sitten aikanaan paluumatkalle Azorien kautta Suomeen. Matti on luvannut, että lokikirja jatkuu myös näillä sivuilla.