Ilmoitus Kalevan etusivulla on saanut Koiviston Kuvaamon puhelimen pirisemään. Puhelimessa kysellään paitsi passikuvauksia, myös ikkunassa näytteillä olleita kuvia sekä kuvien teettämistä vanhoista negatiiveista. Niitä negatiiveja valokuvaamon arkistossa on aina vuodelta 1970.
Mutta se ilmoitus. Se kertoo kuvaamon palvelevan vielä maaliskuun loppuun. Oululaisia useassakin sukupolvessa ikuistanut Raili Suorsa vetäytyy tämän jälkeen eläkkeelle.
"Se on tämä näön heikkeneminen mikä pani lopettamaan", ensi kesänä 85 vuotta täyttävä kuvaaja sanoo. "Kuurona ja kuulolaitetta käyttäneenä olen kyllä voinut tehdä työtä, mutta näkövammaisena työnteko on jo vaikeampaa", Suorsa lisää ja jatkaa:
"Enhän minä vielä tiedä, miten haikeaa tästä luopumisesta lopulta tulee. Hyvä mieli minulla on kuitenkin siitä, että olen saanut tehdä tätä näinkin pitkään. Työni kautta olen saanut myös paljon hyviä ystäviä. Esimerkiksi monen entisen työntekijäni kanssa pidän edelleen yhteyttä."
Pitkän rupeaman Raili Suorsa onkin oululaiskuvaamossa ennättänyt tehdä. Neiti Suorsa oli 14-vuotias aloittaessaan tuolloin vielä Oulasvirran nimellä tunnetussa kuvaamossa. Kuvaamon nimi muuttui myöhemmin Koivistoksi. Suorsasta tuli liikkeen omistaja 1951.
Valokuvauskoneen
taakse kylmiltään
"Tuolloin 70 vuotta sitten tarkoituksenani oli tulla tänne vain kesätöihin ja jatkaa kauppakouluun, mutta niin vain jäinkin tänne. Ja jo heti alussa jouduin valokuvauskoneen taakse, vaikkei minua ei ollut vielä edes opetettu ottamaan kuvia. Ensimmäinen kuvattavani oli muuan ´suuri sotaherra´, jota muut eivät uskaltaneet lähteä täällä kuvaamaan."
Harjoittelijana ollessaan Suorsa kävi kuvaamassa usein myös maakunnissa. Matkat Kemijärvelle ja Pudasjärvelle taittuivat yleensä enemmän tai vähemmän vaivalloisesti junan ja postiauton kyydissä.
Noilta ajoilta Suorsalla on valokuvaamossaan muistona Certo-merkkinen kamera. "Siinä on aivan ihana objektiivi, ja sillä saa hirveän nättejä kuvia."
Jo nopea silmäys kuvaamon laitteisiin kielii, että vanhan hyvän ajan tekniikka on täällä yhä kaikin puolin kunniassaan. Digikameroita saati tietokoneita ei näy. "Ne tekevät digikuvausta ketkä tekevät, mutta minä en ole enää siihen paneutunut. Olen saanut aikanani kaikki mahdolliset opit negatiivikuvaukseen, ja ne ovat olleet hyvä oppeja ne."
Ahtisaarelta
80-vuotisonnittelut
Myöskään matkapuhelinta Raili Suorsa ei ole katsonut tarpeelliseksi vielä laittaa. Ensikosketuksensa kännykkään Suorsa sai nelisen vuotta sitten, kun presidentti Martti Ahtisaari toivotteli onnea 80-vuotiaalle.
"Ahtisaari oli luokkakokousasioissa soittanut serkulleni Paavo Heikkiselle ja sai tältä kuulla vietettävän syntymäpäivääni. Ahtisaari halusi onnitella minua siinä samalla. Kerroin hänelle ottaneeni kännykän käteeni nyt ensimmäisen kerran, mihin hän vastasi, että hyvinhän se käy."
Suorsa tutustui Martti Ahtisaareen serkkunsa kautta jo vuosikymmeniä sitten, ja kuvaamon seinällä on Suorsan ottama kuva ylioppilas Ahtisaaresta. Samainen kuva nostettiin liikkeen näyteikkunaan Ahtisaaren saatua Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna.
"Minua haastateltiin tästä Kalevaan viime vuoden syksyllä, ja lehdessä oli kuva, jossa poseeraan Ahtisaaren ylioppilaskuva sylissäni. Kun Ahtisaari sitten kuuli olleensa tuolla lailla sylissäni, hän halusi saada kyseisen päivän lehden."
Ahtisaaren lisäksi kuvaamon seiniltä löytyy muotokuvia muistakin tunnetuista oululaistaustaisista henkilöistä, kuten vaikkapa geenitutkija Leena Peltonen-Palotiestä, kirjailija Anu Kaipaisesta, takavuosien juoksijasuuruudesta Juha Väätäisestä ja teatterinjohtaja Risto Vestestä.
Kuvaajan mielestä ei ole kuitenkaan mitään eroa sillä, onko kameran eteen asettunut henkilö niin sanottu julkkis vaiko tavallinen kansalainen. "Kaikki ihmiset ovat minulle ihan yhtä tärkeitä."