Kuusamon ja Posion alueella sijaitsevan Kitkajärven vedenlaatu on virallisten mittausten mukaan erinomainen. Paikallinen arkikokemus kertoo muusta. Järvi ja etenkin moni sen lahdista on rehevöitymässä, ja kalakanta on muuttunut. Samaa on havaittu monissa muissakin Koillismaan vesistöissä.
Kitka ei ole mikä tahansa vesi. Perinteisesti hyvin kirkasvetistä järveä on sanottu "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Tätä nykyä se on Suomen ainoa suurjärvi, jonka korkeutta ei säännöstellä tai muuteta - ei sitten järven laskun vuonna 1871.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että meneillään on uusi mullistus, Kitkan samentuminen. Rehevöityminen on monen tekijän summa: takavuosien metsäojitukset, vakinainen ja loma-asutus, maatalous ja sen lietelannat, Rukan vaikutus ja niin edelleen. Kaiken tämän vuosikausia jatkunut vaikutus on jo kasaantunut järveen siten, että rehevöityminen jatkuu, vaikka kaikki ravinnevalumat loppuisivat kerralla.
Myönteistä on, että asioihin on vakavasti havahduttu. Äskettäin perustettu Kitkan Viisaat -yhdistys on laajapohjainen järjestö, joka toimii järven puolesta. Kalastuskunnat ovat ehdottaneet kaupungille jopa viemäriä koko järven ympäri.
Viemäri olisi hyvin massiivinen hanke, joka tosin samalla vapauttaisi haja-asutuksen velvoitteesta hoitaa jätevesien käsittely kuntoon omin ratkaisuin. Myös viemärivaihtoehdon mahdollisuus kannattaa selvittää, sillä Kitkan pitämiseksi kunnossa on tehtävä kaikki voitava.
Pitkään jahkattu Kuusamon uusi keskuspuhdistamo poistaisi osan ongelmista. Esimerkiksi Rukan jätevedet menisivät silloin sinne. Puhdistamon valmistuminen näyttää kuitenkin olevan vielä turhan monen vuoden takana.
Lisäksi vesien rehevöitymiseen vaikuttaa tekijöitä, jotka eivät hoidu kuntoon viemäreiden ja puhdistamojen avulla. Yksi niistä on maatalouden ravinnevaikutus. Jos Kuusamon vedet halutaan pitää kirkkaina, myös nämä valumat on pystyttävä pitämään aisoissa.
Muutoksen takana on monia erillisiä, pitkään vaikuttaneita tekijöitä. Karut vedet ovat herkkiä. Paluuta entiseen kirkkauteen tuskin enää hevin on, mutta Koillismaan vesistöjen rappeutuminen vielä nykyisestä on voitava pysäyttää. Se ei onnistu ilman laajaa yhteistyötä ja tekoja, jotka eivät ole ilmaisia mutta joista lopulta kaikki hyötyvät. Hyvä lähtökohta on aina tosiasioiden tunnustaminen.
paakirjoitus@kaleva.fi