Pääkirjoitus

Kaikki kir­joi­tet­tu ei ole totta

Sanomalehdille, radiolle ja televisiolle on vanhastaan ollut kunnia-asia välittää luotettavaa tietoa.

Sanomalehdille, radiolle ja televisiolle on vanhastaan ollut kunnia-asia välittää luotettavaa tietoa. Asia ei ole muuttunut, vaikka sosiaalinen media haastaa perinteiset tiedonvälittäjät myllertämällä ajattelua viestinnästä. Somen myötä toden ja epätoden välinen raja on hämärtynyt.

Somen suosion kasvu ei ole muuttanut muuksi sitä tosiasiaa, että kansalaiset odottavat tiedonvälitykseltä – olipa se sitten sanomalehtiä tai sähköisiä välineitä – luotettavuutta.

On kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa uutisia seurataan kasvavassa määrin sellaisilla mediafoorumeilla, missä ei ole aina yksinkertaista erottaa oikeaa keksitystä.

Suomen kouluissa parhaillaan vietettävän sanomalehtiviikon aikana korostetaan lähdekritiikin merkitystä. Tämä on tekijä, joka on noussut esille kaikkina niinä vuosina, joina lehtiviikkoa on vietetty. Eri viestintämuotojen kehityksen ja kasvun vuoksi kriittinen medialukutaito on nyt aikaisempaa tähdellisempää.

Tietolähteiden luotettavuus, virheiden oikaiseminen ja eri osapuolten kuuleminen kiistanalaisissa asioissa ovat journalistisen työn perusta. Tämä kaikki on hämärtynyt teknisen kehityksen mahdollistaessa sen, että kuka tahansa voi olla tiedonvälittäjä ja uutisten, todellisten tai keksittyjen, jakaja.

Valtavan tietotulvan vuoksi tietolähteiden luotettavuuden perkaaminen on tänään haasteellisempaa kuin aikaisemmin. Asiakirjojen siirtyminen verkkoon yhtäältä helpottaa pääsyä alkuperäislähteille, ja toisaalta valtava asiamäärä vaatii kykyä erotella jyviä akanoista. Kaiken takana on kisa viestin julkaisemisen nopeudesta.

Perinteisesti journalismissa on pyritty objektiivisuuteen, todenmukaisuuteen, vaikka tiedetäänkin, ettei absoluuttista totuutta ole olemassa läheskään kaikista asioista.

Todenmukaisuuteen pyrkiminen on kuitenkin tärkeä lähtökohta, sillä se takaa luotettavuuden käytettävissä olevilla tiedoilla. Journalismin tulee pyrkiä kertomaan asiat niin kuin ne ovat ja pitää mielipiteet omassa lokerossaan.

Jopa yläkouluikäiset pitävät luotettavuutta tärkeänä ja otaksuvat sen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, ilmenee Sanomalehtien liiton TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Yläkoululaisten mielestä painetut lehdet ja televisiokanavat ovat luotettavimpia medioita. Vähiten luottamusta herättävät blogit, viihdesivustot, keskustelupalstat ja MV-lehden kaltaiset julkaisut.

Kouluissa on edelleen tärkeää opettaa nuoria lukemaan mediaa kriittisesti. Oppilaat tulee saada oivaltamaan se, ettei ole yhtä totuuden torvea, vaan totuuden siemeniä on noukittava usein eri lähteistä. Tietoa tulee kaivaa muualtakin kuin Googlesta ja Wikipediasta.

Tiedonvälityksen maailma monimutkaistuu koko ajan. Nuorimmat tulevat suoraan sosiaalisen median kuluttajiksi. Myös heidän mielenkiintonsa on kasvavassa määrin sosiaalisessa mediassa ja sellaisilla vapaa-ajan viettoon oleellisena osana kuuluvilla sivustoilla, joilla tärkeintä on muu kuin sanoma ja sen luotettavuus.