Lämpimänä jatkuva loppusyksy ei muuta karhujen vuosirytmiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) satelliittipannoilla varustamat tutkimuskarhut ovat vetäytyneet tavanomaiseen tahtiin talviunilleen Venäjän puolelle.
Kymmenestä pantakarhusta vain kolme on jäänyt talvehtimaan kotimaahan. "Kaikki pannoitetut karhut menivät pesiinsä jo lokakuun puolella", kertoo RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen kertoo.
Karhujen elintavat ovat samanlaisia luonnossa kuin tarhassakin. Sulo Karjalainen kertoo, että Kuusamon Keron suurpetokeskuksessa viimeiset kontiot vetäytyivät talvipesiinsä viime viikolla. "Karhut menevät joka vuosi nukkumaan samoilla viikoilla", Karjalainen sanoi.
Päivien lyhentyminen
nukuttaa eniten
Lämpötiloja enemmän karhujen talviunille menoa säätelee päivän pituus. Seppo Ronkaisen mukaan heikko ravintotilanne voi myös pitkittää talvikauteen siirtymistä. "Kun rasvaa on kertynyt eläimille riittävästi, toiminnot alkavat hidastumaan ja karhuille tulee tarve mennä pesään."
RKTL:n tutkimuksissa ei ole kuitenkaan seurattu sitä, miten esimerkiksi huonot marjavuodet näkyvät karhujen käyttäytymisessä. Keron petotarhalla karhujen kovaa tankkaamista talven varalle on helppo seurata. Kuukausien mittaisten talviunien kynnyksellä ruokintaa tehostetaan muun muassa lisäämällä rasvaista ravintoa.
Marjoja ja hedelmiä menee kuuden tarhakarhun kitoihin myös suuret määrät. "Tänä vuonna saimme tarhalle omenia hyvin. Kolmessa viikossa niitä meni karhujen ruoaksi 1 500 kiloa", Sulo Karjalainen kertoi.
Karhujen paikannus
säästöliekille
Tutkimusmestari Seppo Ronkaisen mukaan RKTL:n laittamia satelliittipantoja kantaa nyt kymmenkunta karhua. Niiden avulla eläinten sijainti määritetään kesäkaudella neljän tunnin välein. Talvella laitteiden paristoja säästetään ja paikannus tallennetaan kerran vuorokaudessa.
Satelliittiseuranta tarvitsee avukseen gsm-puhelinverkon. Sen kantamattomiin talveksi nukkumaan menevien karhujen tiedot saadaan sen jälkeen kun ne palaavat keväällä verkon toiminta-alueelle.
Satelliittipannat ovat kalliita, sillä yksi laite maksaa 4 400 euroa. Niiden pitäisi toimia kaksi vuotta, mutta Seppo Ronkaisen mukaan pantoja on jouduttu vaihtamaan virran loppumisen vuoksi vuodenkin välein.
Susien ja karhujen lisäksi muutama panta on asennettu myös ahmoille.