Kaikki hoidot yhden katon alta

Humpuuki. Vastikään Oulussa avatun luontaishoito- ja hyvinvointikeskuksen yrittäjät nostavat sanan itse esille.

Jenni Mikkonen kävi keskiviikkona kasvohieronnassa NEO-eheä olo -keskuksessa. Hieronnan luomuöljyillä suoritti SKY-kosmetologi Riitta Juustila-Mikkonen. Luonnonmukaisia tuotteita käytetään kaikissa keskuksen tarjoami
Jenni Mikkonen kävi keskiviikkona kasvohieronnassa NEO-eheä olo -keskuksessa. Hieronnan luomuöljyillä suoritti SKY-kosmetologi Riitta Juustila-Mikkonen. Luonnonmukaisia tuotteita käytetään kaikissa keskuksen tarjoami
Kuva: Kontiainen Jarmo

Humpuuki. Vastikään Oulussa avatun luontaishoito- ja hyvinvointikeskuksen yrittäjät nostavat sanan itse esille. Se on iskostunut luontaishoitoalaa koskevaan julkiseen keskusteluun niin vahvasti, että vaikea sitä on välttääkään. "Sanotaan, että nämä ovat uskomushoitoja", toimitusjohtaja Salme Koskelo toteaa.

Mediassa esitetty tiukkasävyinen kritiikki saa naisilta kuitenkin yllättäen kiitosta. Kun epäilyjä on esitetty, hekin ovat päässeet sanomaan sanansa. "Keskustelu on ollut hyvää ja se jatkukoon", luontaishoitaja Elina Halonen sanoo.

NEO-eheä olo -keskuksen yrittäjät uskovat vahvasti niin tarjoamiinsa hoitoihin kuin liikeideaansakin. Sen avainsana näyttäisi olevan kokonaisvaltaisuus. Keskus tarjoaa saman katon alla muun muassa shiatsua, akupunktiota, vyöhyketerapiaa, päähierontaa, suolihuuhtelua sekä kosmetologin ja kampaajan palveluita.

Kokonaisvaltaisuus on Koskelon mukaan myös erilaisia luontaishoitoja yhdistävä idea: sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään antamaan täsmähoitoa tiettyyn vaivaan, hoitoihin liittyy monesti elämäntapojen kartoittamista, ravinto- ja liikuntaohjeita sekä opastusta kotona itse tehtäviin hoitotoimenpiteisiin.



Yrittämisen
kynnys madaltuu


Asiakkaalle näkyvä puoli, tarjonnan laajuus, ei ole suuren keskuksen ainoa etu. Se myös madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä alalla, jolla toimeentulo ei ole mikään itsestäänselvyys.

"Täällä on yrittäjille tilat ja konsepti valmiina. Toimija tuo tänne osaamisensa ja toivottavasti myös asiakaskuntaa", Koskelo sanoo.

Keskuksen etu on myös ajanvarauksen ja rahastuksen keskittäminen yhteen pisteeseen. "Kun asiakas on hoidossa, puhelin ei häiritse. Ja kun rahastus on selkeästi hoidettu, aloittelevankaan yrittäjän ei tarvitse miettiä, voiko tästä ja tästä nyt ottaa maksua vai ei."

Tiloja Intiössä samassa talossa Destia Tieliikelaitoksen kanssa sijaitsevalle keskukselle alettiin remontoida heinäkuun alussa, ja toimintaa on pyöritetty elokuun alusta lähtien. Idea on toki hautunut jo pidemmän aikaa. Sen äitiä kysyttäessä naiset viittovat yksimielisesti luontaishoitajia pitkään kouluttaneeseen Koskeloon, jonka oppilaita joukossa on paljon.

Tällä hetkellä keskuksessa toimii 15 yrittäjää, ja osa-aikaisia yrittäjiä mahtuisi mukaan toinen mokoma. Mahdollisten uusien tulijoiden kanssa käydään koko ajan neuvotteluja.



Monella sairaanhoitajan koulutus


Moni yrittäjistä kertoo toteuttavansa omaa unelmaansa. Usealla on taustallaan terveydenhuoltoalan koulutus ja työhistoria alalla, mutta luontaishoito on vetänyt puoleensa enemmän.

Erikoissairaanhoitajana työskennellyt Koskelo esimerkiksi kertoo nähneensä, miten hyvin vanhuksia pystyttiin aikanaan hoitamaan ilman lääkkeitä.

"Henkilökunta oli siihen hyvin motivoitunut. Sitten tuli lama, ja resurssit menivät. Kun tuli vastaan sellainen yhtälö, että olisi pitänyt tehdä laatukäsikirjaa ja samalla henkilöstöä vähennettiin, lähdin mieluummin epävarmemmalle alalle."

Koskelon mielestä terveydenhuollon järjestelmä on nykyisin pilkottu niin pieniksi osiksi, ettei potilas löydä hoidosta minkäänlaista kokonaisuutta tai punaista lankaa. "Me taas haemme tässä juuri niitä", hän toteaa.

Vastakkainasettelua sairaanhoidon ja luontaishoitojen välille luontaisterapeutit eivät kuitenkaan ole hakemassa, vaan päinvastoin he haluaisivat päästä siitä eroon. "Itse ajattelen, että luontaishoidot ovat nimenomaan sairaanhoitoa täydentäviä hoitoja", Elina Halonen tähdentää.

Ilmoita asiavirheestä