Kosteusvauriota epäillään aina ensin syyksi rakennusten sisäilman huonoon laatuun. Diplomi-insinööri Vilho Pekkala muistuttaa, että on olemassa koko joukko muitakin syitä, joista merkittävimpiä ovat sisällä olevista materiaaleista ilmaan haihtuvat päästöt.
Ylivieskan seudun rakennusmestareiden seminaarissa Haapavedellä torstaina luennoinut Pekkala sanoo sisäilmaan tulevan päästöjä muun muassa rakennusmateriaaleista, pinnoitteista, puusta, huonekaluista, vaatteista ja kodinkoneista.
"Pehmeät muovituotteet saattavat olla erityisen suurten päästöjen aiheuttajia. Jos ilmanvaihto on heikko, ilma väkevöityy kelvottomaksi pelkistä materiaalipäästöistä. Kosteus lisää päästöjä", Pekkala korosti salintäydelle kuulijakunnalle.
Työpaikoilla ilmanvaihto pannaan kiinni usein öiksi ja viikonlopuiksi. Pekkala pitää tätä virheenä, sillä ilma väkevöityy huonoksi seisonta-aikana ja palautuu tyydyttäväksi vasta iltapäivällä, kun ihmiset tekevät lähtöä kotiin. Ilmanvaihdon tulisikin olla toiminnassa aina, vaikka pienemmällä teholla työaikojen ulkopuolella.
Purku väärä ratkaisu
Vilho Pekkala pitää virheellisenä sitä kuvaa, mikä julkisuudessa on annettu rakennusten home- ja kosteusongelmista. Hän ei vähättele niitä ongelmia, mitä huono sisäilma aiheuttaa, mutta muistuttaa samalla, ettei aina ole kyse suinkaan kosteuden aiheuttamista ongelmista.
"Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmällä on oleellinen tehtävä hyvän sisäilman luomisessa. Ilmanvaihdolla poistetaan sisäilman epäpuhtaudet ja liika kosteus. Ilmanvaihtojärjestelmissä on tapahtunut kehitystä, mutta vielä on paljon rakennuksia, joissa on koneellinen ilman poisto, mutta ei asiallisesti järjestettyä korvausilman saantia."
Pekkala arvostelee sitä intoa, millä rakennuksia on purettu home- ja kosteusongelmiin vedoten. Purkaminen ja uuden rakentaminen ovat hänen mielestään niin kalliita keinoja, että jos sitä sovelletaan ainoana ratkaisuna, kansantalous ei kestä.
"Ei tule kesää eikä talvea, jos aina kaikki pannan uusiksi. Pitää etsiä edullisempia keinoja", hän korostaa.
Sisäilmaa ei rakenteisiin
Kukin aikakausi on Vilho Pekkalan mukaan tuottanut omia ongelmiaan: milloin on tehty virheitä sokkelin rakentamisessa, milloin välipohjan teossa tai kosteissa tiloissa.
Suurimmat virheet, joita edelleen tehdään, liittyvät rakennusten ulkovaipan, alapohjan, seinien ja yläpohjan liitoskohtien väljyyteen.
"Ilmatiiviydestä huolehtiminen kuuluu oleellisiin perusasioihin. Sisäilma ei saa vuotaa rakenteisiin. Vuodot tulee sulkea ja samalla huolehtia korvausilman saannista ", Pekkala korostaa.
Koko maassa tehdään Pekkalan arvion mukaan ylimitoitettuja korjauksia paljon. Lattioita kaivetaan auki ja maita vaihdetaan, vaikka samaan lopputulokseen päästäisiin tiivistämällä lattia.
"Kun sisäilmassa todetaan ongelmia, pitäisi asiantuntijoiden kanssa selvittää, onko oikeasti kyseessä kosteusvaurio vai onko kyse vain siitä, että on huono ilmanvaihto. "