Kaikki alueen kunnat liit­ty­kää

Kemin pitkäaikainen kunnallispolitiikan näkijä ja tekijä, Syväkankaan koulun rehtori Veikko Kumpumäki on tuskastunut: Valtiovallan puuhaamasta puitelaista on tulossa mahalasku eikä valtio muutenkaan ole ojentamassa auttavaa kättään kunnille, seudullisuus etenee ontuen ja kotipesässä kyräillään.

Kemin pitkäaikainen kunnallispolitiikan näkijä ja tekijä, Syväkankaan koulun rehtori Veikko Kumpumäki on tuskastunut: Valtiovallan puuhaamasta puitelaista on tulossa mahalasku eikä valtio muutenkaan ole ojentamassa auttavaa kättään kunnille, seudullisuus etenee ontuen ja kotipesässä kyräillään. Kemin pitkäaikainen kunnallispolitiikan näkijä ja tekijä, Syväkankaan koulun rehtori Veikko Kumpumäki on tuskastunut: Valtiovallan puuhaamasta puitelaista on tulossa mahalasku eikä valtio muutenkaan ole ojentamassa auttavaa kättään kunnille, seudullisuus etenee ontuen ja kotipesässä kyräillään.Nyt tarvittaisiin aitoa halua yhteistyöhön, herkkyyttä ja valmiutta muutoksiin, myös niputtamaan Kemi-Torniossa kuntia yhteen. Asiat selvittämällä poistettaisiin ennakkoluuloja ja esteitä, joihin passiivisuus niin mieluusti verhotaan. Kumpumäki ei haluaisi uskoa, että pienellä alueella suurta ovat vain lillukanvarret.

"Meillä on liian paljon, liian pieniä kuntayksikköjä. Kaikki päätelmät johtavat tähän", vasemmistoliittolainen Kumpumäki sanoo. Tämä pätee niin Perämeren pohjukkaan kuin koko Suomeenkin.

Kumpumäki kaivaisi jokunen vuosi sitten hylätyn esityksen ulkopuolisesta selvitysmiehestä, joka mahdollisimman pikaisella tahdilla alkaisi tutkia liitosmahdollisuuksien etuja ja haittoja. "Puitelaista ei ole tulossa sitä apua, jota kunnat tarvitsisivat."

Etelästä katosi tahto

Kunnat ovat paljolti omillaan eikä valtion perään ei kannata huutaa. Tästä on Veikko Kumpumäen mukaan Kemijärven raideliikenteen alasajo kylmäävä signaali. Etelässä ei löydy enää edes tahtoa.

"Minun järkeni sanoo, että meillä on seutukuntana kaikki mahdollisuudet selviytyä ja menestyä maakunnallisesti. Koko Lapin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että täällä on enemmän kuin yksi kasvukeskus, johon maaseutu voi tukeutua", hän huomauttaa.

Mutta tarvitaan todellisia tekoja, muuten rivejään oikova Rovaniemen seutu menee menojaan.

Kiistelevien kumppanien, Kemin ja Tornion, liitoskaan ei pitäisi olla mahdottomuus, Kumpumäki sanoo.

Pääkaupunkiseudulta on esimerkkejä myös kahden kuntakeskustan käytännöistä. "Eivätkä ne voimasuhdemuutokset niin hirvittäviä ole."

Jos kahden tasavahvan kaupungin liitosta ei tule mitään, rakennettakoon alueesta kahden kunnan yksikkö Haaparannan edellisen kunnanneuvoksen Bengt Westamin mallin mukaan. Westmanin visiossa Tornio ja jokivarren kunnat liittyisivät yhteen. "Se olisi parempi ratkaisu kuin nykytilanne."

Kumpumäen mielestä on myös mielekkäämpää paketoida kuntia yhteen kuin rakentaa joka sektorille omia kuntayhtymiä. Näin päätöksenteko ei liikaa hajaannu eikä demokratian ote lipeä yhtymien syövereihin.

Kumpumäen kotikaupungin kunnallispolitiikkakin nilkuttaa. Kansalaisten vaaleissa antama valtakirja ei päde, kun suurin ryhmä vasemmistoliitto tuupattiin ulos päätöksentekopöydistä, hän katsoo.

"Tällaiseen ei ole varaa. Se samentaa suuren linjan saada talous hallintaan. Nythän tilanne on hallitsematon", hän huomauttaa.

Lue aiheesta lisää huomisen Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä