”Sanos minulle Vilippus, oletko sinä koskaan nähnyt oikein viisasta miestä?”
”Nähnyt viisasta miestä? Sinä tarkoitat, että olenko minä koskaan nähnyt oikein viisasta miestä? Ehkä olen nähnyt, tai ehkä on jäänyt näkemättä.”
Näin soljuu Rummukaisten veljesten, Anan ja Vilippuksen sanailu saunan jälkeen Rauni Mollbergin ohjaamassa Aapelin romaaniin pohjautuvassa tv-elokuvassa Siunattu hulluus vuodelta 1975.
Sitä viisautta on meissä nykyäänkin monenlaista. On tällaista paljon tyhmempää viisautta ja sitten vastaavasti sellaista ylimaallisen kaikkitietävää ja kaukaa tietävää viisautta, jonka ylimaallisuutta ei meikäläinen pöliämpi edes tahdo käsittää.
Tätä käsittämätöntä viisautta esiintyy täällä Oulussakin paljon, muun muassa Hietasaaren kaava-asiassa ja siihen merkityssä huvipuistossa. Kaavahan hyväksyttiin valtuustossa, ja Pellepyy-niminen yritys saanee toteuttaa Kalevala-parkiksi nimeämänsä huvipuiston merkitylle alueelle.
Kunhan todennäköinen loputon valituskierre on käyty läpi – eli vasta tolkuttoman monen vuoden päästä saatamme mahdollisesti ehkä nähdä huvipuiston Hietasaaressa.
Mistä ammentavatkaan nämä valittajat ja kiivaasti huvipuistoa vastustavat viisautensa? Miten he voivat tietää niin hyvin ja kaukaa viisaasti, että huvipuisto ei tule liiketaloudellisesti kannattamaan Oulussa, eikä varsinkaan Hietasaaressa? Muun muassa Kempeleen sorakuopilla kymmenen kilometrin päässä se voisi heidän tietojensa mukaan kannattaa paremmin.
Viisauden taso on sitäkin ihailtavampaa, kun tietää, että useimmilla näistä oikein viisaista ihmisistä ei ole liiketaloudellista koulutusta saati kokemusta tai tietoa yrittämisestä ensinkään.
Tällainen tavallisen tyhmä ihminen voisi helposti luulla, että Oulun seudulle sijoittuvalle huvipuistolle olisi kovastikin kysyntää ja markkinaa (kuten nykyisin hienosti sanotaan yksikössä). Etelämpänä kuten Helsingissä, Tampereella ja Etelä-Pohjanmaalla on huvipuistoja, joihin tietyn ikäisten lasten kanssa on kesäisin rynnättävä myös täältä kaukaa pohjoisesta.
Jos Ouluun tulisi huvipuisto, ei tarvitsisi mennä noin kauas. Kahden kolmanneksen alueella maastamme ei ole lainkaan huvipuistoa. Ei myöskään tuossa kivenheiton päässä, pohjoisessa Ruotsissa.
Paremmin tietävät tietävät varmuudella, että markkinaa ei ole.
Suunniteltu huvipuiston Kalevala-aihe on tietenkin viisaiden mielestä huono, oikein huono idea. Niin, eihän Kalevala ole kuin kansalliseepoksemme, jota on aika vähän hyödynnetty erilaisissa teematapahtumissa ja -paikoissa.
Me aivan tyhmät voisimme jälleen erittäin virheellisesti ajatella, että Kalevala nimenomaan voisi olla hyvä teema ja nimi huvipuistolle. Onhan teoksessa monia jännittäviä, seikkailuhenkisiä tarinoita ja mielenkiintoisia hahmoja kaikenlaisista myyteistä nyt puhumattakaan.
Jos joku haluaisi perustaa Ouluun Kalevala-teemaisen luomukasvisravintolan, kuinkahan mahdottoman huono ajatus se olisikaan. Mahtaisikin olla oikein syvällisen viisas ja kannatettava liikeidea.
Palataanpavielä Siunattuun hulluuteen. Elokuvan ja romaanin Vilippus Rummukainen toteaa, että ei veljensä kanssa pääse viisaiden kirjoihin. Sitä vastoin opettaja Horsman täytyy olla likipitäen viisas mies.
”Mutta oikein viisas mies ei hänkään taida olla. Sillä minun järkeeni ei asetu, että kukaan aivan lopen viisas mies viitsisi koko ikäänsä opettaa toisia”, kuittaa Vilippus asian.
Kolumni