Amerikkalaisen ohjelmistoalan yrityksen Microsoftin ilmoitus irtisanoa 2 300 työntekijää Suomessa on viimeisin vakava takaisku taloustaantuman keskellä.
Irtisanomiset koskettavat erityisesti Nokian toimien hiipumisesta jo kärsimään joutunutta Saloa, jossa sijaitseva, tuhat ihmistä työllistävä tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö pannaan kiinni.
Hallitus pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla lupaa tarjota Saloon samaa lääkettä, mitä on annettu aikaisemmin yhtä kovia kokeneille paikkakunnille, kuten Oululle.
Tällä kertaa halutaan aiempaa voimallisemmin innostaa irtisanottuja perustamaan yrityksiä. Yhtenä keinona on väläytelty mahdollisuutta muuttaa ansiosidonnainen työttömyysturva starttirahaksi.
Tarkoittaako tämä sitä, että valtion työllisyysmäärärahoja lisätään tuntuvasti, sillä niin starttirahat kuin muutkin tälle vuodelle varatut työllisyysrahat on kohta syöty? Vai aikooko hallitus panna starttirahat työttömyyskassojen maksettaviksi? Siitä tulisikin mielenkiintoinen lisämauste työmarkkinajärjestöjen kanssa käytäviin keskusteluihin yhteiskuntasopimuksesta.
Valmiutta yritystoiminnan aloittamiseen on muuallakin kuin Salossa, mutta TE-keskusten määrärahat ovat loppu. Jos koko maahan suunnattuja työllisyysmäärärahoja ei saada lisää, tuhannet erilaisin tukitoimin parhaillaan työssä käyvät ovat vaarassa kokea microsoftilaisten kohtalon.
Uusien yritysten perustaminen työttömyyden kasvun torjumiseksi on välttämätöntä. Eri asia on, toimiiko keino tilanteessa, jossa apua pitäisi saada pian.
Yritykset eivät synny tyhjästä. Ensinnäkin tarvitaan hyviä liikeideoita. Toiseksi, mikäli yrityksen halutaan elävän kauemmin kuin starttirahaa on tarjolla, on muistettava, että toiminnan rakentaminen kestävälle pohjalle ottaa aikansa.
Starttiraha toimii joissakin tapauksissa kannustavana lisävipuna, mutta sen varassa yritystoimintaa ei pysty pyörittämään. Viime kädessä yrityksen menestys perustuu pelkästään siihen, että sen palveluille löytyy maksavia asiakkaita.
Yrittämisen aloittamiseen tarvitaan useimmiten myös muuta rahoitusta kuin tukea toimeentuloon. Rahoituksen saaminen uuden toiminnan käynnistämiseen on vaikeaa, ellei kykene osoittamaan todella uskottavaa liiketoimintaideaa tai ellei ole kattavia vakuuksia. Yritystoiminnan ensirahoitus on yksi pullonkauloista, jota ei ole onnistuttu poistamaan.
Samalla kun hallitus pohtii piirissään virinnyttä ajatusta ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen muuttamista starttirahaksi, kannattaa miettiä työttömyyskorvauksen ehtojen viilaamista niin, että työllistyminen olisi aina joutenoloa houkuttelevampi vaihtoehto ja että myös työtön voisi kokeilla yrittäjyyttä.
Nyt näin ei ole. Moni joutuu toimeentulonsa turvaamiseksi laskemaan tarkkaan, milloin kannattaa ottaa vastaan mitäkin työtä. Yrittäminen on työttömyyskorvausten ehtojen mukaan suorastaan rangaistavaa.
Pääkirjoitus