Kai­kil­le ei riitä opis­ke­li­ja-asun­to­ja

Opiskelija-asuntoja välittävissä toimistoissa on nyt ruuhkaa. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten uudet opiskelijat etsivät kuumeisesti kattoa pään päälle ennen koulujen alkua. Pohjois-Suomessa pisimmät jonot ovat Oulussa, mutta esimerkiksi Kemissä opiskelijasolun saa muutamassa päivässä. Usein etusijalla ovat pitkänmatkalaiset.

Oulu Opiskelija-asuntoja välittävissä toimistoissa on nyt ruuhkaa. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten uudet opiskelijat etsivät kuumeisesti kattoa pään päälle ennen koulujen alkua. Pohjois-Suomessa pisimmät jonot ovat Oulussa, mutta esimerkiksi Kemissä opiskelijasolun saa muutamassa päivässä. Usein etusijalla ovat pitkänmatkalaiset.

Kainuun opiskelija-asunnot Oy:n kaikki yksiöt ovat jo menneet. Jäljellä on muutama perheasunto, mutta soluista löytyy vielä. Hakemuksia on tullut satoja.

"Olemme käsitelleet hakemuksia kesäkuusta lähtien. Ruuhka hellittää syyskuussa, kun asukkaat on saatu sisälle", kiinteistösihteeri Raija Rautio kertoo Kajaanin tilanteesta. Siellä jonon etunenässä ovat muualta tulleet.

Tuleva opiskelija voi hakea opiskelija-asuntoa, vaikka hän ei olisikaan saanut vielä päätöstä koulupaikasta. Todistukset tarkistetaan, kun asunto löytyy. Oulussa Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiössä (PSOAS) on tällä hetkellä asutonhakemuksia 1 700.

"Elokuussa vapautuu 150 paikkaa, syyskuun vapaita asuntoja emme vielä tiedä. Kehotimme uusia asiakkaita hakemaan asuntoa heti alkukesästä, ja se toimi hyvin", PSOAS:n toimitusjohtaja Juha Aitamurto sanoo. Hänen mukaansa hakijamäärät ovat pysyneet samoissa lukemissa viime vuosina.

PSOAS:lla on asuntopaikkoja 5 100. Niiden käyttöaste on 99 prosenttia läpi vuoden.

"Seuraamme oppilaitosten opiskelijamääriä tarkasti. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulee yhä enemmän, joten asuntoja tarvittaisiin jonkun verran lisää", Aitamurto toteaa.



Kemissä pääsee rivitalokaksioon


Myyntineuvottelija Marketta Kuusela Kemin opiskelija-asuntosäätiöstä ei ole laskenut hakemusten määrää, mutta kädet ovat täynnä papereita.

"Kemissä on jäljellä muutama yksiö. Soluasuntoja riittä ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja Kyllikinraitilta löytyy edullisia rivitalokaksioita", Kuusela sanoo.

Kemissä hakemukset piti jättää jo kesäkuun lopussa, vaikka osa opiskelupaikoista varmistui vasta myöhemmin.

"Nyt jaamme asuntoja tasapuolisesti määräaikaan mennessä hakeneiden kesken, mutta otamme hakemuksia yhä vastaan. Asunto löytyy muutamassa päivässä, jos ei ole turhan nirso", Kuusela kertoo.

Rovaniemeläisen Domus Arctica -säätiön (DAS) toimitusjohtaja Kirsti Saviaro sanoo vapaiden asuntojen määrän laskeneen viime vuodesta. Ilman asuntoa Rovaniemellä silti tuskin jää, sillä yleinen vuokra-asuntotilanne kaupungissa on Saviaron mukaan hyvä.

"Heti vapaita asuntoja ei DAS:lla nyt ole, mutta tarjonnassa soluja on viitisenkymmentä ja perheasuntoja alle kymmenen", Saviaro kertoo. Uusia asiakkaita on jonossa noin 560.

"Asunnon saaminen kestää kauan. Kannattaa hakea jo heti keväällä kun tietää, mihin kouluun tosissaan haluaa, vaikka ei sitten pääsisikään", Saviaro vinkkaa.



Toiveena oma yksiö ja netti


Hakijoiden vaatimukset vaihtelevat. Kun yksi toivoo pääsevänsä kaverin kanssa soluun, toiselle ainoa vaihtoehto on yksiö keskustasta, vaikka hieman kauempana hintataso olisi edullisempi.

"Olemme tutkineet asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä muun muassa Oulun kaupungin kanssa. Asukkaille tärkeimmät kriteerit ovat ehdottomasti sijainti ja verkkopalvelut", Aitamurto kertoo.

PSOAS: suosituimmat asuinalueet ovat Linnanmaa sekä Peltola ja Välkkylä. Aitamurto huomauttaa, että soluasunto on hyvä vaihtoehto kun opiskelija aloittaa elämän uudessa kaupungissa.

"Solussa kaveripiiriin pääsee helposti sisälle. Opintojen edetessä asuntoa usein vaihdetaan, kun asuntotarve muuttuu esimerkiksi avioliiton ja lasten myötä", Aitamurto sanoo.

Rovaniemen Domus Arctica -säätiössä uusi suosittu asumismuoto on niin sanottu yksilöllinen solu. Oma sisäänkäynti, huone ja kylpyhuone kuuluvat pakettiin, mutta keittiö ja parveke jaetaan kämppäkaverin kanssa.

"Meillä on vuosittain noin 100 hakijaa, joille ei kelpaa muu kuin yksiö keskustasta, joten emme voi kaikkien tarpeita täyttää", Marketta Kuusela Kemistä kertoo.

"Ihmettelen sitä, eivätkö nuoret ihmiset jaksa kulkea, kun jotkut valittavat, että kaksi ja puoli kilometriä on hirveän pitkä koulumatka", Kuusela naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä