Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kai­jon­lah­ti ei kelpaa käyn­ti­kor­tik­si – Pyy­kös­jär­veä kun­nos­tet­taes­sa on­gel­mat ovat siir­ty­neet Kai­jon­lah­den asuk­kai­den silmien eteen

Pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi asettautuneen ja jopa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 pyrkivällä Oululla olisi erinomainen tilaisuus nostaa profiiliaan hyvällä kaupunki- ja vesistösuunnittelulla.

Kalervo Ukkola kirjoitti blogissaan (Kaleva 7.10.) osuvasti: ”Oululle ei voi antaa pisteitä Linnanmaan kampusalueen helmien – Pyykös- ja Kuivasjärvien – hoidosta ja kunnostamisesta. Edes kaislikkoja ei leikata vuosittain.” Samaan asiaan ovat vieraamme kiinnittäneet huomiota katsellessaan ikkunastamme rehevöityvää ja vähitellen soistuvaa Kaijonlahtea.

Asiaan ei ole luvassa merkittävää parannusta. Asutuksen ja kävelyteiden ympäröimä Kaijonlahti on suunnitteilla jättää Pyykösjärveltä tulevien ravinteiden imeytysaltaaksi, mikä näkyy lahden ikävänä umpeen kasvamisena.

Näkymät lahdelle ovat sekä asunnoista että Kuivasjärven ja Kaijonlahden yhdistävältä sillalta muuttuneet kaikkea muuta kuin virkistäviksi.

Tämän saavat todeta myös lukuisat ulkomaiset yliopiston ja teknologiakylän vieraat alueella kävellessään.

Kaijonlahti tulisi palauttaa alkuperäiseen luonnontilaansa; viihtyisäksi luonto- ja kaupunkiympäristöksi, joksi se on tarkoitettu. Myönteistä uudessa (6.9. esitetyssä) suunnitelmassa on Laholaisojan varrelle kaavaillut imeytysaltaat ja Kaijonlahden osittainen ruoppaus.

"Kaijonlahti tulisi palauttaa alkuperäiseen luonnontilaansa; viihtyisäksi luonto- ja kaupunkiympäristöksi, joksi se on tarkoitettu."

Suunnitelma ei kuitenkaan täytä asukkaiden toiveita. Keskeinen osa Kaijonlahdesta on tarkoitus jättää edelleen soistumaan. Epäilemättä uuden teknologian ja kehittyneen ympäristötutkimuksen tarjoamien menetelmien avulla pystytään parempaan kuin nyt on esitetty.

Hyvän ympäristösuunnittelun tavoitteena tulisi olla haittojen korjaaminen siellä, missä ne syntyvät. Nyt Pyykösjärveä kunnostettaessa ongelmat ovat siirtyneet Kaijonlahden asukkaiden silmien eteen. Tämä laskee luonnollisesti myös Kaijonlahden ympärillä olevien asuntojen arvoa.

Pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi asettautuneen ja jopa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 pyrkivällä Oululla olisi erinomainen tilaisuus nostaa profiiliaan hyvällä kaupunki- ja vesistösuunnittelulla. Kohteita varmasti riittää. Kaijonlahdelta ja Pyykösjärveltä olisi monen mielestä hyvä aloittaa.

Kaijonlahtelaisen taloyhtiön puolesta

Timo Aho

TKT, Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.